keskiviikko 22. helmikuuta 2012

"No-poo":sta, kuulumisia

No niin, tässä alkaa pian olla kuukausi täynnä "no-poo"-strategialla ja näillä näkymin "kokeilu" tulee jatkumaan.

Hiusten pesuväli on kestänyt samana kuin shampooaikoinakin (2-3 päivää, riippuen siitä, missä olen ollut ja mitä tehnyt) mutta toisin kuin shampoopesun jälkeen, päänahka ei ala kutista toisena eikä kolmantena päivänä (mikä yleensä - yhdessä hiusten hieman rasvaisen ulkonäön kanssa - laukaisee "pakko pestä hiukset tänään" -reaktion). Olen toki ollut kaikki nämä viikot myös käyttämättä hiuslakkaa (tms. muita tuotteita; ainoana poikkeuksena viime sunnuntaina latvoihin laittamani tehohoito, sillä olin käyttänyt hiuksiini suoristusrautaa sekä perjantaina että lauantaina ja latvat tuntuivat siksi normaalia kuivemmilta) mutta normaalisti - jos en käytä hiuslakkaa - hiukset menevät pitkin päänahkaa, näyttävät kaameilta ja pää kutisee jo pesua seuraavana päivänä.

Olen pääasiassa pessyt hiukset tuolla edellisessä postauksessa mainitsemallani Nubian Heritagen frankinseesi- ja mirhasaippualla; pari kertaa olen kokeillut saman valmistajan "Goat's milk & Chai"-palasaippuaa, joka vaahtoaa paremmin ja tuntuu ehkä hieman pesevämmältä hellävaraisista raaka-aineistaan (palm oil and/or coconut oil, vegetable glycerin, organic shea butter, goat's milk powder, rose petals, rose extract, honey, camellia sinensis (chai) leaf extract, rose water, mineral pigment or vegetable color, natural fragrance and/or essential oil) huolimatta.


Kaikki edellisessä "no-poo" -postauksessa mainitsemani hyvät puolet (hiusten kuohkeus, takuttomuus, hiuslakan tarpeettomaksi jääminen, vähentynyt hiustenlähtö) pitävät edelleen paikkansa. Lisäksi, vaikka hiukset seuraavan pesukerran lähestyessä alkavatkin tuntua tyvestä likaisilta, ne eivät jostain syystä näytä siltä. 

Ainoana miinuksena tällä hetkellä on lähinnä tuon palasaippuan kuljettamisen hankaluus, sillä reissatessa tuntuu hieman ikävältä tunkea märkä saippua minigrip-pussiin. Yritin toki liotella saippuanmuruja lasipurkissa veteen, jotta saisin "nestemäisen" hiustenpesuaineen mutta ainakin tuosta enemmän käyttämästäni saippuasta muodostui venyvää, limaista yhdistettä, jonka näkeminen aiheuttaa lievää pahoinvointia, eli pitää vain kiltisti vaahdotella saippuapalaa kätösissä ja hieroskella sitten vaahdot päänahkaan...

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

"No-poo":sta

Lueskelin tuossa eräänä päivänä "no-poo"-linjan kannattajista eli ihmisistä, jotka ovat siirtyneet pesemään hiuksensa jopa pelkällä vedellä. Käytäntöjä on siis monenlaisia: toiset pesevät hiuksensa pelkällä hoitoaineella, toiset (etenkin siirtymävaiheessa pelkkään vesipesuun) ruokasoodalla tai kananmunalla ja muitakin pesutapoja toki löytyy. Samoin syitä. Toiset haluavat säästää luontoa ja toiset rahaa kun taas joillain iho-ongelmat ovat syynä siihen, että shampoota, etenkin sen pesevää ainesosaa, sodium laureth sulfatea, halutaan välttää.

Näin pakkasten aikaan minusta oli alkanut tuntua, että hiukseni olivat toisaalta ärsyttävän sähköiset mutta samaan aikaan päänahasta rasvaiset. Normaalisti mainiosti toimivan lakankin teho tuntui katoavan. Päätin siis - kun hiukset joka tapauksessa näyttivät ja tuntuivat kamalilta - kokeilla jotain erilaista.

Soodan ja etikan kanssa pelailu tuntui liian monimutkaiselta, joten olen pessyt hiukseni nyt viikon verran (kolme pesukertaa) Nubian Heritage-merkkisellä, iHerbistä tilaamallani palasaippualla (Frankincense & Myrrh), jonka raaka-ainelista näyttää seuraavalta: African Shea Butter, Coconut Oil, Palm Oil, Essential Oil Blend, Vegetable Glycerin, Soaps of Coconut and Palm, Rosemary Extract, Vitamin E.


Ensimmäinen pesukerta tuntui hassulta, sillä saippua ei juurikaan vaahdonnut (vaahdotin saippuaa pienissä erissä käsieni välissä ja levittelin sitten vaahtoa hiuspohjaan) ja muutenkin tuntui siltä, että hiukset jäisivät likaisiksi. Jo hiusten ollessa puolikuivat ero normaaleihin shampoolla pestyihin ja hoitoaineella käsiteltyihin (en siis käyttänyt hoitoainettakaan) hiuksiin oli selvä - ja nimenomaan myönteisessä mielessä. Hiukset olivat tuuheamman tuntuiset ja ennen kaikkea ryhdikkäämmät eli ne säilyivät seuraavaan pesuun asti (kaksi työpäivää) kuohkeina ilman mitään muotoilutuotteita, tupeerausta tms. Parasta oli se, etteivät hiukset sähköistyneet eivätkä takkuuntuneet juuri lainkaan.

Nyt saippuapesukertoja on takana kolme ja olen ollut toistaiseksi hyvin tyytyväinen pesutulokseen. Hiukset näyttävät ja tuoksuvat puhtailta mutta ovat ryhdikkäämmät, hiuslakalle ei ole ollut tosiaankaan käyttöä ja vaikka hiukset tuntuvatkin sormiin erilaiselta kuin ennen, tuntuma ei ole mitenkään lähmäinen, tahmea tai paha. Pesin hiusharjan ennen tämän kokeilun aloittamista, jotta voisin tarkkailla irtoavien hiusten määrää ja mahdollisen muun möhnän (rasva, hilse?) määrän lisääntymistä mutta tuntuu siltä, että hiuksia on nyt viikon aikana irronnut normaalia vähemmän (ehkä vähentyneen takkujen selvittelyn takia) eikä harjaan ole kertynyt mitään muutakaan.

Viikonloppuna olen lähdössä matkalle mutta olen näistä "uusista" hiuksistani sen verran innoissani, että pakkaan kyllä palasaippuani matkalle mukaan, vaikka määränpäässä olisi shampoot ja hoitoaineet ihan talon puolesta tarjolla. Raportoin jossain vaiheessa, jatkuuko shampooton elämä yhtä iloisissa merkeissä vai onko kriisi iskenyt.

torstai 24. marraskuuta 2011

Acorellen vahasta

No niin, kaikenlaiset asiat ovat pitäneet minut liian kiireisenä tämän blogin päivittämistä ajatellen, vaikka kerrottavaa olisi. Nyt kuitenkin vastaan tuli niin loistava tuote, että haluan kertoa tästä heti.

Ostolakossa-blogin Virve testasi ja suositteli Acorellen vahaa (ihokarvojen poistoon tarkoitettu), jota käytettäessä ei tarvitse pelailla kangas- tai paperiliuskojen kanssa. Ilmeisen moni oli Virven suositukset lukenut, sillä kyseisen vahan kohdalla oli Stockmannilla tänään vain tyhjä hylly.

En kuitenkaan suostunut lähtemään kotiin vahatta - pikkujoulukausi on sentään alkamassa ja vaikka olenkin edelleen hyvin tyytyväinen Philips Lumeaan, se ei auta vaaleisiin karvoihin ja kun mennään erittäin intiimeille alueille, Lumean käyttö on sekä pelottavaa että varsin hankalaa, kirjoittajaa kun ei ole kovin kummoisella notkeudella siunattu.

Acorellen valikoima oli yllättävän laaja: vahoja oli moneen lähtöön perinteisenoloisesta liuskojen kanssa käytettävästä kuumavahasta roll-on -vahaan ja erityisalueille, kuten kasvoille tai kainaloille, tarkoitettuihin kylmävahaliuskoihin. Niin, ja valikoimaan kuului myös ainakin vartalonkuorintavoide, karvankasvua hillitsevä spray ja deodorantti, jotka lupasivat kaikenlaista hyvää ja kaunista.

Päädyin ostamaan tuon kuumavahan, koska Virven blogikirjoitukseen oli joku kommentoinut, että se toimii ilman kuumentamistakin. Hintaa tuolla 300 gramman purkilla oli Stockmannilla 15,20€, ainakin nettikaupoista tätä näytti saavan hieman halvemmalla. Tuotteella on EcoCert-sertifikaatti, raaka-aineet ovat 100-prosenttisesti orgaanisia ja osa luomua. Raaka-aineita taisi olla kuusi.


Purkissa on mukana kymmenkunta "paperiliuskaa" (kuitukankaan tyyppistä materiaalia), jotka ovat pestäviä ja uudelleenkäytettäviä, sekä puinen spaatteli ja käyttöohje. Käyttöohjeen kuumennusohjeista välittämättä ryhdyin levittelemään vahaa bikinialueelle ja kuinka ollakaan - vahahan levittyi varsin hyvin huoneenlämpöisenäkin! Sitten vain liuska päälle (leikkasin liuskan kahtia käsittelyn helpottamiseksi) ja repäisy.

Ensimmäinen yllätys: ei sattunut juuri lainkaan. Toiseen yllätykseen pohjustuksena se, että esimerkiksi kylmävahaliuskaan repäisyn jälkeen vilkaistessa tulee huijattu olo: "Eihän tällä lähtenyt kuin pari karvaa". Nyt asiat olivat täysin toisin. Liuskaa tarkastellessa iski epäusko: eihän minulla nyt sentään noin paljon karvoja siellä ollut? Taisi olla mutta eipä ole enää...

Jatkoin siis käsittelyä tyytyväisenä, etenkin, koska tuotteen tuoksu on oikein miellyttävä. Ainakin Veetin kylmävahaliuskojen jälkeen iho on pakko käsitellä pakkauksessa olevilla puhdistuspyyhkeillä, koska millään muilla konsteilla se vaha ei iholta lähde (tavallinen vaseliini toki toimii mutta vaatii aika paljon hieroskelua ja sitten vielä sen vaseliinitöhnän poispesemisen). Tämä tuote puolestaan lupasi lähteä pelkällä lämpimällä vedellä. Ja hei, tämäkin lupaus piti paikkansa! Eikä tämä ollut sellainen sokerivahan poiston "liota paikkojasi kuumassa vedessä"-puhdistautuminen vaan nopea suihkuttelu bideesuihkulla kädenlämpöisellä vedellä ja tahmeus oli tiessään ja tilalla ihanan sileä, pehmeä iho.

Käytön helppous ja tuotteen tehokkuus tekivät minuun siis suuren vaikutuksen ja mikä parasta, alakerran vahailu ei vajentanut purkkia juuri lainkaan, joten tuote on myös superriittoisaa. Iholle levitettävän kerroksen tulisi sitäpaitsi olla mahdollisimman ohut parhaan tehon saamiseksi, mikä sekin saa käyttämään tuotetta säästeliäästi. Liuskat ja spaatteli puhdistuivat lämpimällä vedellä yhtä helposti kuin ihokin, joten ei muuta kuin oheistarvikkeet kuivumaan seuraavaa käyttökertaa varten!


torstai 6. lokakuuta 2011

Beautypediasta

Kyllä, minäkin teen (paljon) heräteostoksia mutta ainakin useimmiten yritän etsiä himoitsemistani kosmetiikkatuotteista edes jotain tietoja ennen kassalle marssimista. Nykyisin älypuhelimet tietysti helpottavat asiaa mutta mistä sitä tietoa sitten hakea? Yksittäisistä kosmetiikkablogeista voi tietysti löytää hyvinkin kattavia arvosteluja ja YouTubesta varttitunnin mittaisia ripsiväridemonstraatioita mutta ainakin itsestäni on helpointa (etenkin näissä "vetäydyn kaupan syrjäisimpään nurkkaan tuijottelemaan puhelimen näyttöä") tapauksissa, että tiedossani on tietyt sivustot, joilta löytyy laaja valikoima tuotteita ja joiden antama tuotearvio on suhteellisen luotettava joko arvostelijoiden suuren määrän vuoksi (kun 500 naista arvioi saman ripsivärin, yksittäisillä ylikehuilla tai aliarvioinneilla ei ole suurta merkitystä tuotteen saamaan keskiarvoon) tai arvostelijoiden jonkinasteisen ammattitaidon vuoksi. Tietysti, jos onnistuu löytämään bloggarin, jolla on samantyyppinen iho/ripset/hiukset, hänestä saattaa olla suurin mahdollinen apu ostopäätöksiä tehdessä (ja hän saattaa olla se pahin mahdollinen heräteostoksiin inspiroija...) mutta enimmäkseen blogit - tämäkin - edustavat näitä yksittäisen ihmisen "musta tuntuu" -tyyppisiä mielipiteitä.

Esimerkkinä tuollaisesta suuren käyttäjämäärän keränneestä sivustosta toimii jo aiemminkin mainitsemani Makeupalley. Lisäksi Amazon.comin kautta on myös alkanut löytyä kattavia arvioita niin kosmetiikasta kuin kauneudenhoitolaitteistakin.

"Asiantuntijasarjaa" puolestaan edustaa Beautypedia, johon olen tutustunut paremmin vasta hiljattain. Beautypedia keskittyy arvioimaan tuotteita niiden INCI-listan perusteella (eli onko tuotteella mahdollisuus lunastaa lupauksensa käytettyjen raaka-aineiden ja niiden tunnettujen ominaisuuksien perusteella) ja arvioita löytyy yli 45 000 tuotteesta. Beautypedian takana on Paula Begoun, joka on tullut tunnetuksi siitä, että hän on varsin suorasanaisesti todennut monet hienoin sanankääntein mainostetut tuotteet humpuukiksi.

No, Beautypediaakaan ei kannata ottaa liian vakavasti. Paula Begounillahan on omakin kosmetiikkasarjansa ja en voi olla ajattelematta, etteikö muiden tuotteiden inhorealistisessa arvioinnissa saattaisi olla ainakin pikkiriikkisen kotiinpäin vetämisen makua (Aivan kaikki Paulan oman Paula's Choice -sarjan tuotteet eivät ole saaneet kovin ylistäviä arvioita nekään; muualla netissä siis...). Lisäksi tuotteet arvioidaan tietyn kaavan mukaan, mikä on tavallaan hyvä asia. Toisaalta arvioissa tunnutaan joskus unohtavan tuotteen käyttötarkoitus sekä tuotteen käyttäjä.

Jokainen voi pohtia itse Beautypedian käyttökelpoisuutta omalla kohdallaan. Hyvä keino siihen on etsiä arvioita vaikka omista suosikkituotteistaan ja miettiä, miksi oma kokemus ja Beautypedian arvio eivät ehkä olekaan samoilla linjoilla. Esimerkiksi käy vaikka Clarinsin Doux nettoyant moussant eli Gentle Foaming Cleanser (Normal & Combination Skin), joka on yksi parhaista kasvomeikinpoistoaineista, mitä olen ikinä käyttänyt. Beautypedian mukaan tuote ei ole hyvä, sillä se ei ole "gentle" vaan on koostumukseltaan lähinnä "kuivattava saippua" eikä tämä "ole hyvä ihonhoitotuote kenellekään".

No, syy siihen, miksi käytän tuota tuotetta on se, että se poistaa todella tehokkaasti kasvoilta kestomeikkivoiteen ja jättää rasvoittuvan ihoni ihanan puhtaaksi ("kuivattava saippua" kun kerran on...). "Ihonhoitotuotteena" en tätä ole missään vaiheessa pitänytkään. Jos en ole meikannut en tietenkään käytä näin voimakasta tuotetta kasvojen pesuun mutta sekä ajankäytön että lopputuloksen kannalta minusta on ihanaa, että tällainen tehokaskin aine on saatavilla - ja omalle ihotyypilleni tämä sopii loistavasti.

Olen nyt säästellyt viimeistä Clarins-putkiloani (laivareissuja tai tavaratalojen kampanjoita odotellessa) ja alan - muita, lempeämpiä puhdistustuotteita käyttäessäni - kyllästyä siihen, että meikinpoistoon menee niin paljon aikaa. Ole Henriksenin puhdistusaine on varmaan hellä iholle mutta se tuntuu vain poistavan puuterikerroksen meikkivoiteen päältä. Normaalin puhdistusaineen pyörittelen kasvoille L'Orèalin Chronoclear-"nystyräharjalla" mutta tämän vaiheen joudun toistamaan kahteen kertaan ennen kuin kasvovesilappu jää puhtaaksi. Tai, jos jätän puhdistusaineen käytön yhteen "kierrokseen", joudun sitten käymään kasvot läpi kasvoveden kanssa kahdesti ennen kuin pumpuliin ei enää tartu meikkivoidejäämiä. Niin että kysynpä vaan kumpi on kasvoille hellävaraisempaa (ja käyttäjälle kätevämpää): yksi pesukerta tehokkaasti pesevällä pesuaineella vai kolme pesukertaa (+ "hinkkaus") miedommilla aineilla.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

"Harjallisista" kasvojen puhdistusaineista

Jokunen aika sitten kauppoihin alkoi ilmestyä kasvojenpuhdistusaineita, joiden pakkauksiin oli yhdistetty "harja", nyt esittelemissäni tapauksissa siis pitkäpiikkinen suti (Garnierin ExfoBrush) tai litteä, nystyräinen levy (L'Oréalin ChronoClear). Molemmilla aineilla (testasin rasvoittuvan ihon tuotteita) oli sama lupaus: puhdistaa syvältä, ehkäistä näppyjen syntymistä ja edesauttaa vanhoista näpyistä jääneiden jälkien haalistumista.

No, itse aineet olivat varsin samankaltaisia geelejä, jotka eivät kyllä puhdistusteholtaan riittäneet (kesto-)meikkivoiteiden poistamiseen mutta jotka olivat kaksivaiheisen puhdistuksen osana ihan hyviä. Garnierin "harja" oli mielestäni tehokkaampi (ja pelottavan piikikkäästä ulkonäöstään huolimatta hellä iholla). Ongelma olikin sitten siinä, että harja on kiinni pullon suuosassa ja kasvojen "harjailu" puteli kädessä oli hankalaa. Kokeilin sitten vääntää pullon suuosan irti, mikä toki helpotti harjailua mutta suuosan terävistä reunoista päätellen designer ei ollut suunnitellut tuotetta käytettäväksi ihan tällä tavoin.

L'Oréalin pakkauksessa "harjaosa" on puolestaan helposti irrotettava levy, joka istuu käteen mukavasti ja jolla puhdistusaine on helppo pyöritellä kasvoille. Samoin tämän harjasysteemin pesu ja kuivatus käytön jälkeen on helppoa, joten tämä tuntuu hygieenisemmältä käyttää. Valitettavasti tämän "harjalevy" ei ollut mielestäni läheskään niin puhdistava kuin Garnierin tuotteen.

Olen kokenut Kanebon puhdistusliinan sen loistavasta puhdistustehosta huolimatta hieman turhan hankalaksi käyttää (kostuttaminen, pyyhkiminen, huuhtelu,  pesu, kuivaaminen) mutta nämä kolme tuotetta yhdessä ovat osoittaneet, että kasvot tulevat kyllä paremmin puhdistetuiksi, kun mukana on pelkän pesuaineen (ja käsien) lisäksi myös joku tällainen mekaaninen elementti. Niinpä innostuin tilaamaan (muun sälän ohella) Deal Extremestä pakkauksen, jossa pitäisi olla kaksi erikokoista kasvojen puhdistuksen/hieronnan apuna käytettävää nystyräistä "palleroa". Odottelen vielä paketin saapumista mutta raportoin kyllä sitten aikanaan kokemuksistani.


Meikkileikkejä-blogin Mansikka antoi myös tälle blogille Tunnustuksen. Kiitos siitä! Tässä nyt vastaukset kymmeneen kysymykseen ja sen jälkeen muutama blogi, joille haluan antaa tämän tunnustuksen. Tarkoitushan olisi ollut jakaa tämä eteenpäin kymmenelle blogille mutta kaikki elämänalat huomioiden seuraan yhteensä ehkä kymmentä blogia ja osa seuraamistani blogeista oli tämän jo näköjään saanut, joten listaukseni jää lyhyeksi.

No, jos ensin nämä vastaukset:

1. Suosikkiväri: Musta
2. Suosikkieläin: Koira
3. Suosikkinumero: 8
4. Suosikki alkoholiton juoma: Punaviini
5. Facebook vs. Twitter: Facebook
6. Intohimoni:  Eräs mies
7. Saada vai antaa lahja: Antaa 
8. Suosikkikuvio: Ympyrä
9. Suosikkiviikonpäivä: Perjantai
10. Suosikkikukka: Ylang-ylang


Tunnustus lähtee eteenpäin seuraaville blogeille:
Blogiinas
Lifeishardletsgoshopping

maanantai 3. lokakuuta 2011

Hiuslakoista

Ainoa käyttämäni muotoilutuote on hiuslakka: muutama suihkaus ja menoksi. Sinällään mutkattomasta käyttötavasta huolimatta hyvää lakkaa on ollut hankala löytää. Toiset lakat eivät jaksa kannatella hiusten painoa vaan hiukset lätsistyvät päänmyötäisiksi. Toiset taas tekevät hiukset koviksi kuin korppu - eivätkä lähde purkin lupauksista huolimatta helposti harjaamalla; hyvä jos pesemälläkään.

Yksi suosikeistani on Schwarzkopfin edullisen (tarjouskampanjoissa, joista tätä yleensä hamstraan, hinta on viiden euron luokkaa) got2b-sarjan keltaisessa pullossa oleva lakka (got2b Glued), joka kuivuu nopeasti, pitää hyvin ja lähtee hiuksista kohtuullisen vaivattomasti. Miinusta tuoksusta. Tuoksultaan parempi on saman sarjan punaisessa pullossa oleva got2b 2 Sexy -lakka mutta sen pito on jonkin verran heikompi (mikä kyllä ilmenee pullon kyljessä olevasta numeroinnistakin). Testasin uteliaisuudesta myös pidoltaan vielä heikomman kiiltoa antavan lakan (vaaleanpunainen shimmerinen pullo "Sparkling"), jonka tuoksu oli ärsyttävä (meloninen?) mutta joka oli ihan toimiva tuote irtohaituvien hillitsemiseen hiusten ollessa poninhännällä: lopputulos ei siis näyttänyt kovalta tai lakatulta. Tallinnan reissulta mukaan tarttui sarjan Rockin' It (tai jotain sinnepäin) lakka, joka on aika lailla perustavaraa; musta pullo on tietysti hauska.

Tallinnasta mukaan tarttui myös Schwarzkopfin Taft-alamerkin uutuuskolmikko (mustat pullot): Cashmere, Power ja Power and Fullness. Pullot eivät nyt ole tässä käden ulottuvilla mutta muistaakseni tuossa Power and Fullness (hennoille ja ohuille hiuksille) oli mukana mm. kofeiinia, mikä tuntuu hassulta, kun kyseessä on kuitenkin ulkoisesti käytettävä tuote (jota kaiken lisäksi käytetään hiuksiin, jotka ovat kuollutta solukkoa).

No, näistä olen ehtinyt käyttämään kahta: Cashmere oli tuotteena perushyvä mutta se haisi pahalle (en tosin tykkää Elnett-lakankaan hajusta...) ja Power and Fullness antaa hiuksille tosiaankin volyymia keratiinin voimin ja tuoksu on paljon miellyttävämpi kuin tuossa Cashmeressa. Tätä Power and Fullness -versiota voisin kyllä ostaa siis uudelleenkin. Molemmat pitivät hiukset järjestyksessä päivän ajan ja lähtivät harjatessa sovinnolla hiuksista. Tuon kolmannen lakan odotan olevan perushyvä; vaikka se yrittääkin vedota kuluttajaan niinkin hassulla (hiuksia ajatellen) tehoaineella kuin kofeiini. No, kunhan ei vaan tuoksu pahalle niin asiat ovat varsin hyvin.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Vielä Philips Lumeasta

Neljäs Philips Lumea -käyttökuukausi alkaa olla takana. Myönnän, että yksi "kaksiviikkoiskäsittely" jäi välistä joten karvatupet saivat olla rauhassa lähes neljä viikkoa. Tästä ei kuitenkaan aiheutunut mitään katastrofaalista karvoittumista (edes näin jälkeenpäin tarkastellen) vaan tilanne pysyi ennallaan: kasvavien karvojen määrä ei siis vähentynyt mutta ei lisääntynytkään. Pidempi tauko tai neljän viikon tauko ensimmäisten kolmen kuukauden aikana aiheuttaisi varmaan kyllä "taantumista".

Philips antaa Lumealle n. kolmen kuukauden tyytyväisyystakuun ja olen kyllä ollut niin tyytyväinen, etten missään tapauksessa edes harkinnut tämän palauttamista. Kainaloissa kasvaa enää ehkä 20% aiemmasta määrästä - ja nekin selvästi aiempaa ohuempina; bikinirajassa/-alueilla (mikä tässä nyt sitten on sovelias termi?) on jo kokonaan karvattomia kohtia ja jäljellä oleva 30% kasvaa joko ohuempana ja/tai vaaleana. Ja tarkoitan todellakin erittäin vaaleaa; niitä ei näe ellei vartavasten etsi. Olisi tietysti kiinnostavaa tietää, onko karvan väri muuttunut vai ovatko nuo karvat olleet aina vaaleita mutta niitä ei ole vain huomannut mustien karvahirviöiden kerätessä kaiken huomion. Vaaleisiin karvoihinhan Lumea ei siis tehoa mutta kutsuisin karvojen vaalenemista (jos siitä on kyse) kuitenkin edistykseksi.




Säärten suhteen olen ollut laiska, sillä niiden käsittely on hidasta ison pinta-alan vuoksi ja vaatii monesti akun uudelleenlatauksen. Karvankasvu on harvoista (joskin säännöllisistä) käsittelykerroista huolimatta kuitenkin vähentynyt ja yhteenvetona voin sanoa, että yksi syy "laiskuuteen" taitaa olla nimenomaan nykyisten karvojen vähäisyys, ohuus ja vaaleus. Musta paksu karvahan motivoi sheivaukseen huomattavasti ohutta vaaleaa haituvaa tehokkaammin. No, sheivaus aina suihkussakäynnin yhteydessä ehti muodostua vuosien mittaan niin rutiinitoimenpiteeksi, että yllätän itseni toisinaan suihkun yhteydessä höylä kädessä sheivaamatta siistiä kainaloa tuijottamasta - mutta ei harmita yhtään!

Koetan muistaa päivittää "karvakuulumisia" vielä ennen vuoden loppua; toivon, että karvat vähenevät vielä tästäkin.