Kun olin heinäkuussa lähdössä Tallinnaan, kaverini vinkkasi, että Viru-keskuksen pohjakerroksessa, siis siellä, missä on linja-autoasema (0-kerros), on halpa kosmetiikkaliike. Sehän piti luonnollisesti käydä katsastamassa. Liike oli isompi ja avarampi kuin sen julkisivun perusteella olisi voinut olettaa ja tuotevalikoima oli kerrassaan runsas ja virkistävällä tavalla erilainen.
Ensimmäisen löydön tein heti sisälle astuttuani, sillä minulle tuntemattoman kynsienhoitovälinevalmistajan telineessä oli lasiviiloja vajaan viiden euron hintaan. Olin onnistunut hajottamaan Trindin lasiviilani muutamaa viikkoa aikaisemmin mutta koska en ollut suostunut maksamaan uudesta viilasta pariakymppiä, olin todella innoissani tästä ostoksesta - etenkin, kun kotona selvisi, että tämä lasiviila oli kaksipuolinen (karheampi ja hieman sileämpi puoli); Trindin yksipuolisen viilan kanssa onnistuin nimittäin toistuvasti "viilaamaan" kynsiä sillä väärällä eli täysin sileällä puolella...
Meikkisarjoja liikkeessä on myynnissä useita ja paria merkkiä lukuunottamatta ne olivat minulle entuudestaan tuntemattomia, kuten tuo edellisessä postauksessani mainitsema Farmasi-merkkikin. Tutkittavaa ja testailtavaa siis riitti ja koska merkit olivat hinnoiltaan edullisia, olin vähällä sortua shoppailemaan vähän yhtä sun toista ennen kuin sain itseni uskomaan, että voisin nyt toistaiseksi edes yrittää käyttää jo ostamiani meikkejä loppuun.
Entäs liikkeen muu valikoima? Kaupan oli ihan kodinhoitotarvikkeitakin kuten pesuaineita yms. mutta keskityin kuitenkin tarkastelemaan kosmetiikkavalikoimaa. Valtavan iso osa tuotteista oli minulle tuntemattomien mutta sarjojen laajuudesta päätellen jossain muualla ilmeisen suosittujen valmistajien tekemiä. Jo pelkästään erilaisia hammastahnoja oli hillitön määrä suihkugeeleistä yms. puhumattakaan.
Tässä vaiheessa shoppailuintoani alkoi hillitä se seikka, että kun värikosmetiikassa tuotteiden nimet ja tuoteselosteet olivat sentään olleet englanniksi (tai ainakin tarralla viroksi, jota osaan auttavasti), valtaosa tuotteista kantoi kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettua nimeä - ja venäjänopintonihan eivät koskaan edenneet sille tasolle, että niistä olisi mitään käytännön hyötyä.
Mutta eipä syytä huoleen, eihän tässä nyt ensimmäistä kertaa kosmetiikkaostoksilla oltu! Ensinnäkin monesti pakkauksen ulkonäöstä voi päätellä sen käyttötarkoituksen (nestesaippua käsille on yleensä pakattu eri tavoin kuin suihkugeeli - vaikkei mitään vahinkoa toki tapahdukaan, vaikka niitä käyttäisikin ristiin). Toisekseen pakkauksen kuvituksesta voi etenkin näiden pesugeelien suhteen päätellä, miltä tuotteen olisi tarkoitus tuoksua ja muutoinkin kuvitus saattoi olla informatiivinen. Kolmanneksi joistain pakkauksista löytyi niitä tarkemmin katsoessa lyhyt englannin- tai vironkielinen yhteenveto tyyliin "whitening toothpaste" - asia selvä. Lisäksi monissa pakkauksissa INCIt oli kirjoitettu aivan normaalisti englanniksi, joten niistäkin pystyi päättelemään melkoisen paljon.
Loppujen lopuksi - koska aikaa laivan lähtöön ei ollut paljoa ja koska ostoskierros oli vasta aluillaan - ostin vain lasiviilan, meikkivoidepuikon ja hammastahnan (on muuten hyvää!) 10 euron yhteishintaan. Seuraavalla reissulla tahdon ehdottomasti päästä tuonne uudelleen ja sillä kerralla ostelen sitten varmaan enemmänkin, sillä liikkeen hintataso oli niin edullinen, ettei mahdollisesta yksittäisestä virheostoksestakaan voi seurata morkkista.
sunnuntai 7. elokuuta 2011
lauantai 6. elokuuta 2011
Stick-muotoisista meikkivoiteista
Stick-muotoiset meikkivoiteet ovat minulle suhteellisen uusi tuttavuus enkä itse asiassa ole tutustunut kuin vasta kahteen. Toinen näistä on Tigin Bed Head -sarjan Fat Free -niminen stick, jonka ostin noin vuosi sitten ja toinen tänä kesänä Tallinnasta ostamani Farmasi-merkin meikkivoidepuikko. Tigin tilasin netistä reilun kymmenen euron hintaan ja tuon jälkimmäisen shoppasin Viru-keskuksen bussiterminaalikerroksessa sijaitsevasta kosmetiikkaliikkeestä, josta muuten taidan tehdä erillisen postauksen, noin neljän euron hintaan.
Tigin Fat Freetä on saatavilla vain neljässä eri sävyssä ja koska olen aurinkoa välttelevä kalpeanaama, tilasin vaaleimman mahdollisen sävyn. Tämä kutakuinkin toimii näin loppukesästä, etenkin jos puuteri on väritön/vaalea. Tuote sulaa iholle hetkessä (jopa niin nopeasti, että sitä tahtoo tulla levitettyä liikaa), levittyy hyvin ja tasaisesti ja peittää todella hyvin.
Jos meikkipohjan ei tarvitse peittää vaan lähinnä tasoittaa tai kaunistaa ihoa, tämä on tarpeeton hankinta, sillä helppokäyttöisyyden ja peittävyyden lisäksi tällä ei ole mitään sen ihmeellisempiä ominaisuuksia.
Turkkilaisen Farmasi-sarjan stick oli paitsi hinnaltaan niin myös värivalikoiman puolesta kiinnostava hankinta. Sävyjä on kahdeksan eli tuplamäärä Tigiin verrattuna ja muistaakseni nämä kaikki (tai ainakin kuusi) olivat myynnissä tuossa tallinnalaisessa liikkeessä. Netissä olevan värikartan perusteella vain sävy #8 on suomalaiselle totaalisen tumma ja ostamani vaalein sävy on ainakin kesäiholleni melkein liian vaalea mutta en voi olla hankkimatta vaaleaa meikkivoidetta, jos sellainen - eikä edes punaiseen taittuva - sattuu kohdalle.
Tuote ei levity kasvoille yhtä sulavasti kuin Tigin vastaava mutta jähmeämmän koostumuksen takia tätä ei tule yliannosteltua ja tämä levittyy kuitenkin lämmetessään ihan hyvin. Peittävyys on keskivertotasoa eli ongelmakohtiin tätä täytyy laittaa toinen kerros tai käyttää peitepuikkoa.
Testasin näitä tänään rinnakkain eli levitin töiden jälkeen puhtaiden kasvojen toiselle puoliskolle Tigiä ja toisella Farmasia ja puuteroin kasvot värittömällä irtopuuterilla. Aluksi "tigitetty" puoli näytti paremmalta (varmaan paremman peittokyvyn ja nopeamman "sulavuuden" ansiosta) mutta varttia myöhemmin - vaikka kuinka luonnonvalossa itseäni peilailin - en olisi voinut enää tietää muun kuin sävyn perusteella, kummalla puolella kasvoja oli merkkituotetta ja kummalle puolelle pohjustus oli tehty huomattavasti edullisemmalla tuotteella.
Molemmille antaisin miinusta siitä, että nämä korostavat kasvojen kuivia alueita toisin kuin useimmat nestemäisessä muodossa olevat meikkivoiteet, joten säännöllinen kuorinta ja ihon kosteutus ovat tärkeitä tällaisia käytettäessä eikä näitä kannata levittää silmänalusiholle, sillä näillä on ohuilla ihoalueilla merkillinen rypistävyysvaikutus. Lisäksi iholla oli koko ajan sellainen tunne, että "iholla on jotain". En huomannut näiden kestävyydessä mitään eroa käytön aikana; illan mittaan "kuivempi". Farmasi muuttui toki ihon oman rasvan takia pehmeämmäksi ja Tigi-puolta olisin ehkä kodin ulkopuolella ollessani painellut kasvopaperilla, sillä kiiltävyys alkoi olla lähellä.
En osaa ainakaan tällä hetkellä ajatella kumpaakaan päivittäiseen käyttöön mutta tilanteissa, joissa tarvitsen jonkunasteisen iho-ongelman takia lisäpeittävyyttä, otan varmaan jomman kumman näistä kaapista. Toistaiseksi pysyttelen muuten nestemäisissä ja mineraalimeikkipohjissa, joista niistäkin lisää myöhemmin,
Jos meikkipohjan ei tarvitse peittää vaan lähinnä tasoittaa tai kaunistaa ihoa, tämä on tarpeeton hankinta, sillä helppokäyttöisyyden ja peittävyyden lisäksi tällä ei ole mitään sen ihmeellisempiä ominaisuuksia.
Turkkilaisen Farmasi-sarjan stick oli paitsi hinnaltaan niin myös värivalikoiman puolesta kiinnostava hankinta. Sävyjä on kahdeksan eli tuplamäärä Tigiin verrattuna ja muistaakseni nämä kaikki (tai ainakin kuusi) olivat myynnissä tuossa tallinnalaisessa liikkeessä. Netissä olevan värikartan perusteella vain sävy #8 on suomalaiselle totaalisen tumma ja ostamani vaalein sävy on ainakin kesäiholleni melkein liian vaalea mutta en voi olla hankkimatta vaaleaa meikkivoidetta, jos sellainen - eikä edes punaiseen taittuva - sattuu kohdalle.
Tuote ei levity kasvoille yhtä sulavasti kuin Tigin vastaava mutta jähmeämmän koostumuksen takia tätä ei tule yliannosteltua ja tämä levittyy kuitenkin lämmetessään ihan hyvin. Peittävyys on keskivertotasoa eli ongelmakohtiin tätä täytyy laittaa toinen kerros tai käyttää peitepuikkoa.
Testasin näitä tänään rinnakkain eli levitin töiden jälkeen puhtaiden kasvojen toiselle puoliskolle Tigiä ja toisella Farmasia ja puuteroin kasvot värittömällä irtopuuterilla. Aluksi "tigitetty" puoli näytti paremmalta (varmaan paremman peittokyvyn ja nopeamman "sulavuuden" ansiosta) mutta varttia myöhemmin - vaikka kuinka luonnonvalossa itseäni peilailin - en olisi voinut enää tietää muun kuin sävyn perusteella, kummalla puolella kasvoja oli merkkituotetta ja kummalle puolelle pohjustus oli tehty huomattavasti edullisemmalla tuotteella.
Molemmille antaisin miinusta siitä, että nämä korostavat kasvojen kuivia alueita toisin kuin useimmat nestemäisessä muodossa olevat meikkivoiteet, joten säännöllinen kuorinta ja ihon kosteutus ovat tärkeitä tällaisia käytettäessä eikä näitä kannata levittää silmänalusiholle, sillä näillä on ohuilla ihoalueilla merkillinen rypistävyysvaikutus. Lisäksi iholla oli koko ajan sellainen tunne, että "iholla on jotain". En huomannut näiden kestävyydessä mitään eroa käytön aikana; illan mittaan "kuivempi". Farmasi muuttui toki ihon oman rasvan takia pehmeämmäksi ja Tigi-puolta olisin ehkä kodin ulkopuolella ollessani painellut kasvopaperilla, sillä kiiltävyys alkoi olla lähellä.
En osaa ainakaan tällä hetkellä ajatella kumpaakaan päivittäiseen käyttöön mutta tilanteissa, joissa tarvitsen jonkunasteisen iho-ongelman takia lisäpeittävyyttä, otan varmaan jomman kumman näistä kaapista. Toistaiseksi pysyttelen muuten nestemäisissä ja mineraalimeikkipohjissa, joista niistäkin lisää myöhemmin,
perjantai 5. elokuuta 2011
Meikinpohjustustuotteista
Silmämeikinpohjustustuotteistani raportoinkin jo aikaisemmin (ja jatko-osa on tulossa, sillä viime viikolla tilaamani Mad Mineralsin silmämeikinpohjustusvoide saapui eilen ja pääsi heti käyttöön). Tällä kertaa kerron kuitenkin kokemuksistani koko kasvoille tarkoitettujen pohjustustuotteiden kanssa.
Vakiotuotteeni on vuosien ajan ollut Lumenen Beauty Base, jonka pakkaus - ja ehkä tarkka nimikin - ovat ehtineet vuosien mittaan uudistua ainakin kerran ja jota saa tarjouskampanjoista ihan siedettävään hintaan. Koska en ole koskaan ollut tähän täysin tyytyväinen (ei pidennä meikin kestoa loppujen lopuksi merkittävän paljoa, lähtee toisinaan "luistelemaan" kasvoilla), olen etsiskellyt tälle korvaajaa.
Mineraalimeikkejä myyvistä nettikaupoista olen hankkinut pari primeria; toinen on pumppupullossa oleva geeli, joka on ominaisuuksiltaan varsin paljon Lumenen vastaavan tuotteen kaltainen hyvässä (silikonipitoinen geeli levittyy sulavasti - ja lähtee liikkeelle jos sitä jää johonkin kohtaaan liikaa tai jos sitä jää tasoittelemaan liian pitkäksi aikaa) ja toinen irtopuuterimainen (käytännössä siis jauhemaisten mineraalimeikkipohjien alle tarkoitettu) jauhe, joka ei ole vielä joutunut tositoimiin osin siksi, että se vaikuttaa epäilyttävän hohtelevaiselta.
Ylivoimainen suosikkipohjustustuotteeni on joka tapauksessa Diorin DiorSkin Icone Photo Perfect Creme to Powder Makeup, sävyssä 001 (translucent) vaikka tämä on omalle budjetilleni törkeän kallista (netistä tilattuna hinta n. 35€/30ml tuubi) ja vaikka tätä on nykyisin todella hankala löytää (valmistus on lopetettu, joten
tätä saa enää joistain "loppuunmyyntivarastoista".
Löysin tämän tuotteen siten, että ensin käytin pari tuubia tätä samaa tuotetta sävyssä 010 (Ivory), joka on siis normaali meikkivoide ja ylivoimaisesti paras meikkivoide, mitä olen koskaan käyttänyt. Ihoni tykkäsi siitä (ei aiheuttanut näppyjä ja tuntui parantavan olemassa olevia), meikin kesto oli uskomattoman hyvä ja tuo sävy oli todella hyvä, tarpeeksi peittävä ja luonnollisen näköinen. Lisäksi tuote oli erittäin riittoisaa.
No, tilanne on tällä hetkellä se, että 010-sävyä ei taida saada rahallakaan: eBayssa tätä olisi parin jenkkimyyjän valikoimissa mutta he eivät joko toimita Eurooppaan (eivätkä vastaa kohteliaisiin sähköpostitiedusteluihini, joissa yritän selvittää, olisiko joku poikkeusjärjestely mahdollinen) tai myynnissä oleva tuote ei ole tuotekuvauksesta huolimatta sävyä Ivory vaan tätä Translucentia (olen toki yrittänyt myyjiä "värillinen/väritön" -erosta informoida).
Kun varsinaisen 010-sävyisen meikkivoiteen hankkiminen kävi mahdottomaksi, päätin kokeilla tätä väritöntä 001-versiota meikinalusvoiteena. Erona meikkivoiteeseen on siis vain väripigmenttien puute. En ole joutunut pettymään. Olen käyttänyt tätä ainoastaan jauhemaisten mineraalimeikkipohjien pohjustusvoiteena, sillä nestemäisen meikkivoiteen alle laitettuna kokonaisuudesta tulee mielestäni liian raskas ja paksu. Mineraalimeikkien kanssa tämä toimii unelmaisen hyvin, mineraalimeikin pigmentti peittää ne virheet, joita tämä pohjustusvoide ei jaksa häivyttää ja valmis meikki kestää, kestää ja kestää. Toki, pakkauksen nyt uhkaavasti tyhjentyessä säästelen tuotetta nykyisin niihin erikoistilanteisiin, jolloin meikin pitää kestää huoltamatta täydellisenä ensimmäiset 12 tuntia ja seuraavat 12 tuntia vähintäänkin hyvänä, vaikka sitten pienellä puuteroinnilla.
Sen enempiä jaarittelematta ryhdyn nyt haeskelemaan itselleni vielä ehkä tuubia tai paria tätä supervoidetta, ennen kuin tämäkin loppuu kokonaan...
Vakiotuotteeni on vuosien ajan ollut Lumenen Beauty Base, jonka pakkaus - ja ehkä tarkka nimikin - ovat ehtineet vuosien mittaan uudistua ainakin kerran ja jota saa tarjouskampanjoista ihan siedettävään hintaan. Koska en ole koskaan ollut tähän täysin tyytyväinen (ei pidennä meikin kestoa loppujen lopuksi merkittävän paljoa, lähtee toisinaan "luistelemaan" kasvoilla), olen etsiskellyt tälle korvaajaa.
Mineraalimeikkejä myyvistä nettikaupoista olen hankkinut pari primeria; toinen on pumppupullossa oleva geeli, joka on ominaisuuksiltaan varsin paljon Lumenen vastaavan tuotteen kaltainen hyvässä (silikonipitoinen geeli levittyy sulavasti - ja lähtee liikkeelle jos sitä jää johonkin kohtaaan liikaa tai jos sitä jää tasoittelemaan liian pitkäksi aikaa) ja toinen irtopuuterimainen (käytännössä siis jauhemaisten mineraalimeikkipohjien alle tarkoitettu) jauhe, joka ei ole vielä joutunut tositoimiin osin siksi, että se vaikuttaa epäilyttävän hohtelevaiselta.
Ylivoimainen suosikkipohjustustuotteeni on joka tapauksessa Diorin DiorSkin Icone Photo Perfect Creme to Powder Makeup, sävyssä 001 (translucent) vaikka tämä on omalle budjetilleni törkeän kallista (netistä tilattuna hinta n. 35€/30ml tuubi) ja vaikka tätä on nykyisin todella hankala löytää (valmistus on lopetettu, joten
Löysin tämän tuotteen siten, että ensin käytin pari tuubia tätä samaa tuotetta sävyssä 010 (Ivory), joka on siis normaali meikkivoide ja ylivoimaisesti paras meikkivoide, mitä olen koskaan käyttänyt. Ihoni tykkäsi siitä (ei aiheuttanut näppyjä ja tuntui parantavan olemassa olevia), meikin kesto oli uskomattoman hyvä ja tuo sävy oli todella hyvä, tarpeeksi peittävä ja luonnollisen näköinen. Lisäksi tuote oli erittäin riittoisaa.
No, tilanne on tällä hetkellä se, että 010-sävyä ei taida saada rahallakaan: eBayssa tätä olisi parin jenkkimyyjän valikoimissa mutta he eivät joko toimita Eurooppaan (eivätkä vastaa kohteliaisiin sähköpostitiedusteluihini, joissa yritän selvittää, olisiko joku poikkeusjärjestely mahdollinen) tai myynnissä oleva tuote ei ole tuotekuvauksesta huolimatta sävyä Ivory vaan tätä Translucentia (olen toki yrittänyt myyjiä "värillinen/väritön" -erosta informoida).
Kun varsinaisen 010-sävyisen meikkivoiteen hankkiminen kävi mahdottomaksi, päätin kokeilla tätä väritöntä 001-versiota meikinalusvoiteena. Erona meikkivoiteeseen on siis vain väripigmenttien puute. En ole joutunut pettymään. Olen käyttänyt tätä ainoastaan jauhemaisten mineraalimeikkipohjien pohjustusvoiteena, sillä nestemäisen meikkivoiteen alle laitettuna kokonaisuudesta tulee mielestäni liian raskas ja paksu. Mineraalimeikkien kanssa tämä toimii unelmaisen hyvin, mineraalimeikin pigmentti peittää ne virheet, joita tämä pohjustusvoide ei jaksa häivyttää ja valmis meikki kestää, kestää ja kestää. Toki, pakkauksen nyt uhkaavasti tyhjentyessä säästelen tuotetta nykyisin niihin erikoistilanteisiin, jolloin meikin pitää kestää huoltamatta täydellisenä ensimmäiset 12 tuntia ja seuraavat 12 tuntia vähintäänkin hyvänä, vaikka sitten pienellä puuteroinnilla.
Sen enempiä jaarittelematta ryhdyn nyt haeskelemaan itselleni vielä ehkä tuubia tai paria tätä supervoidetta, ennen kuin tämäkin loppuu kokonaan...
torstai 4. elokuuta 2011
Antiperspiranteista
Torstain (3.8.2011) Helsingin Sanomien kuluttajasivuilla oli sivun mittainen juttu deodoranteista ja antiperspiranteista. Isoin uutinen itselleni oli se, että tutkimus, jonka mukaan antiperspiranttien sisältämät alumiiniyhdisteet aiheuttaisivat rintasyöpää, oli laadullisesti "huono" ja myöhempi, laajempi ja tieteellisemmin periaattein tehty tutkimus ei puoltanut näitä tuloksia.
Itse en ole tuosta "tutkimustuloksesta" kyllä mitenkään perustanut alun alkaenkaan, sillä olen ajatellut, että elän vaikka sitten lyhyemmän ajan mutta hyvin (eli en esim. haisulina, jota ihmiset päivittäin väistelevät) kuin että yrittäisin väkisin kituuttaa satavuotiaaksi askeetikon elämää viettäen tai vähintäänkin jokaisen ruoan, juoman tai kosmetiikkatuotteen mahdollisista terveysvaikutuksista stressaillen. Olen kyllä suhtautunut varsin avoimin mielin vaihtoehtoisiin tuotteisiin kuten kristallideodoranttiin mutta koska tällaiset "luonnolliset" tuotteet eivät ole minulla toimineet (neitsytkookosöljyä en edes ajatellut kokeilevani), olen antiperspiranttien vakikäyttäjä.
En lainkaan epäile, etteivätkö "kevyemmät" tuotteet toimisi ihmisillä, jotka hikoilevat vähemmän tai joiden elimistön bakteerikanta on sellainen, ettei heidän hikensä haise häiritsevälle mutta vaikka en itsekään mikään märkäkainalo ole ja selviän laiskasta viikonloppupäivästä kotosalla ilman dödöäkin, inhoan yksinkin ollessani hikeni hajua. "En jaksa peseytyä" -tilanteita tulee nimittäin vastaan pari kertaa vuodessa nuhakuumeen ollessa pahimmillaan. Enkä todellakaan halua pakkohaistatella itseäni muille ihmisille jo ihan siitäkin syystä, että hieltä haisevan ihmisen ilmaantuminen seurueeseen aiheuttaa muissa helposti "Hups, en kai se ole minä, joka haisee?" -reaktioita.
Antiperspiranttivalintojani ohjaavat tuotteen hinta, tuotteen koostumus (roll-on, stick, spray) ja tietysti tuoksu ja mahdolliset aikaisemmat kokemukset. Koska suurin osa markettimerkkien tuotteista on mielestäni ihan OK tavaraa, minulla on hyvin alhainen kynnys kokeilla uutuuksia ja vaihtaa merkistä toiseen. Koostumuksissa olen kyllä jumiutunut stickeihin (sekä puikkomaiset että ne, joissa voidetta kierretään "ritilään") ja roll-oneihin.
Sprayt ovat olleet minusta jotenkin hankalia (joko tuotetta suihkuaa liian laajoille alueille tai sitten kainalo jää märäksi ja tuotetta valuu vyötärölle asti) ja joskus ponneaine (?) on haissut niin kaamean pitkään, voimakkaasti ja pahalle, että olen joutunut heittämään tuotteen keskenkäyttöisenä roskiin.
Yritän siis aina keksiä varsinaiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomille tai minulle sopimattomille tuotteille muuta käyttöä (sääreni tykkäsivät kovasti yövoiteesta, joka oli kasvoilleni liian rasvainen) tai toisen käyttäjän (äiti on ollut hyvin tyytyväinen minulle kutinaa aiheuttaneeseen Garnierin mineraalideodoranttiin) mutta koska pari nuo sprayt olisivat sopineet vain kiusantekotarkoituksiin (esim. mahdollisen vihamiehen auton tai kodin "raikastaminen"?), ne saivat lähteä.
Stickit ovat siinä mielessä mukavia, että niitä ei lasketa lentokentän turvatarkastuksessa nesteiksi, joten ne eivät vie tilaa litran nestepussista. Jotkut koostumukseltaan geelimäisetkin vaihtoehdot (nestettä, siis!) kutsuvat itseään stickeiksi (esim. Lady Speed Stick) eli kannattaa käyttää järkeään ja silmiään.
Suosikkistickejäni ovat tällä hetkellä Fa-sarjan stickit, jotka ovat tehokkaita, riittoisia ja siitä ihania, ettei niiden kuivumista tarvitse kuivan koostumuksen takia tietenkään odotella. En ole enää pariin-kolmeen vuoteen löytänyt tätä merkkiä Suomesta, joten aina Tallinnassa käydessäni hamstrailen näitä esim. Rimistä siinä määrin, että kassat luultavasti kuvittelevat, ettei Suomessa myydä deodorantteja... Hinnaltaan nämä ovat markettituotteiden keskikastia, kolmen euron kieppeillä. Kokeilemistani Fa-stickeistä suosikkini on kuvassa näkyvä ollut RiceDry, jota minulla on nyt jo kolmas kappale menossa ja ainoa inhokkini on ollut jogurttia sisältävä stick, joka kyllä toimi mutta jonka kirpakkaa hajua en voinut sietää. Fa:lla tuoksu- ja koostumusvaihtoehtoja näkyy kyllä riittävän; pitäisikö alkaa suunnitella vaikka matkaa Saksaan? Fa:n kotisivut
Tutummista merkeistä käytössäni on nyt Rexonan Maximum Protection, joka jäljittelee toimintaperiaatteiltaan apteekkien myymien Triple Dry -tyyppisiä tuotteita eli tuotetta laitetaan kainaloihin illalla ja teho kestää seuraavankin päivän ajan, vaikka aamulla kävisi suihkussa. Tuote maksaa tuplasti perusrexonan hinnan (ostin omani Hulluilta Päiviltä, joten tarkkaa normaalihintaa en tiedä) mutta olen ollut siihen näillä kesähelteillä varsin tyytyväinen hassun suurta ja kömpelöä pakkausta lukuunottamatta. Tuote on voidemaista, on helppo levittää tasaisena ja ohuena kerroksena ja ei ole pettänyt missään vaiheessa.
Viimeisin loppuun käyttämäni antiperspirantti oli Nivean Black&White roll-on, joka oli toimivuudeltaan muuten perushyvä mutta jätti kyllä lupauksistaan huolimatta valkeita jälkiä mustiin vaatteisiin. BUU! Lisäksi lasipullo on reissuja ajatellen painava ja sitä täytyy varoa (Nivean putelit ovat kaapista syöksyessään tai käsistä livetessään aiheuttaneet kylpyammeen emalointiin useammatkin säröt).
Uusin hankintani on puolestaan Lidlin myymä euron hintainen roll-on antiperspirantti, joka toimii hyvin ja tuoksuu hyvälle (etiketin kuvassa pinkkejä kukkasia tms.). Miinusta siitä, että pallo annostelee nestettä iholle hiukan turhan anteliaasti, jolloin kainaloiden kuivuminen kestää (ei kuitenkaan yhtä kauaa kuin em. Nivean kohdalla) ja ylimääräinen aine "hilseilee" kuivuttuaan pois - mikä näyttää tyhmältä hihattomia paitojen kanssa. Tämä jää siis lähinnä kotiviikonloppukäyttöön ja/tai pitkähihaisten paitojen kanssa käytettäväksi.
Komerossa on useampikin antiperspirantti vielä käyttöönottoa odottelemassa, joten lupaan palata aiheeseen!
Itse en ole tuosta "tutkimustuloksesta" kyllä mitenkään perustanut alun alkaenkaan, sillä olen ajatellut, että elän vaikka sitten lyhyemmän ajan mutta hyvin (eli en esim. haisulina, jota ihmiset päivittäin väistelevät) kuin että yrittäisin väkisin kituuttaa satavuotiaaksi askeetikon elämää viettäen tai vähintäänkin jokaisen ruoan, juoman tai kosmetiikkatuotteen mahdollisista terveysvaikutuksista stressaillen. Olen kyllä suhtautunut varsin avoimin mielin vaihtoehtoisiin tuotteisiin kuten kristallideodoranttiin mutta koska tällaiset "luonnolliset" tuotteet eivät ole minulla toimineet (neitsytkookosöljyä en edes ajatellut kokeilevani), olen antiperspiranttien vakikäyttäjä.
En lainkaan epäile, etteivätkö "kevyemmät" tuotteet toimisi ihmisillä, jotka hikoilevat vähemmän tai joiden elimistön bakteerikanta on sellainen, ettei heidän hikensä haise häiritsevälle mutta vaikka en itsekään mikään märkäkainalo ole ja selviän laiskasta viikonloppupäivästä kotosalla ilman dödöäkin, inhoan yksinkin ollessani hikeni hajua. "En jaksa peseytyä" -tilanteita tulee nimittäin vastaan pari kertaa vuodessa nuhakuumeen ollessa pahimmillaan. Enkä todellakaan halua pakkohaistatella itseäni muille ihmisille jo ihan siitäkin syystä, että hieltä haisevan ihmisen ilmaantuminen seurueeseen aiheuttaa muissa helposti "Hups, en kai se ole minä, joka haisee?" -reaktioita.
Antiperspiranttivalintojani ohjaavat tuotteen hinta, tuotteen koostumus (roll-on, stick, spray) ja tietysti tuoksu ja mahdolliset aikaisemmat kokemukset. Koska suurin osa markettimerkkien tuotteista on mielestäni ihan OK tavaraa, minulla on hyvin alhainen kynnys kokeilla uutuuksia ja vaihtaa merkistä toiseen. Koostumuksissa olen kyllä jumiutunut stickeihin (sekä puikkomaiset että ne, joissa voidetta kierretään "ritilään") ja roll-oneihin.
Sprayt ovat olleet minusta jotenkin hankalia (joko tuotetta suihkuaa liian laajoille alueille tai sitten kainalo jää märäksi ja tuotetta valuu vyötärölle asti) ja joskus ponneaine (?) on haissut niin kaamean pitkään, voimakkaasti ja pahalle, että olen joutunut heittämään tuotteen keskenkäyttöisenä roskiin.
Yritän siis aina keksiä varsinaiseen käyttötarkoitukseensa sopimattomille tai minulle sopimattomille tuotteille muuta käyttöä (sääreni tykkäsivät kovasti yövoiteesta, joka oli kasvoilleni liian rasvainen) tai toisen käyttäjän (äiti on ollut hyvin tyytyväinen minulle kutinaa aiheuttaneeseen Garnierin mineraalideodoranttiin) mutta koska pari nuo sprayt olisivat sopineet vain kiusantekotarkoituksiin (esim. mahdollisen vihamiehen auton tai kodin "raikastaminen"?), ne saivat lähteä.
Stickit ovat siinä mielessä mukavia, että niitä ei lasketa lentokentän turvatarkastuksessa nesteiksi, joten ne eivät vie tilaa litran nestepussista. Jotkut koostumukseltaan geelimäisetkin vaihtoehdot (nestettä, siis!) kutsuvat itseään stickeiksi (esim. Lady Speed Stick) eli kannattaa käyttää järkeään ja silmiään.
Suosikkistickejäni ovat tällä hetkellä Fa-sarjan stickit, jotka ovat tehokkaita, riittoisia ja siitä ihania, ettei niiden kuivumista tarvitse kuivan koostumuksen takia tietenkään odotella. En ole enää pariin-kolmeen vuoteen löytänyt tätä merkkiä Suomesta, joten aina Tallinnassa käydessäni hamstrailen näitä esim. Rimistä siinä määrin, että kassat luultavasti kuvittelevat, ettei Suomessa myydä deodorantteja... Hinnaltaan nämä ovat markettituotteiden keskikastia, kolmen euron kieppeillä. Kokeilemistani Fa-stickeistä suosikkini on kuvassa näkyvä ollut RiceDry, jota minulla on nyt jo kolmas kappale menossa ja ainoa inhokkini on ollut jogurttia sisältävä stick, joka kyllä toimi mutta jonka kirpakkaa hajua en voinut sietää. Fa:lla tuoksu- ja koostumusvaihtoehtoja näkyy kyllä riittävän; pitäisikö alkaa suunnitella vaikka matkaa Saksaan? Fa:n kotisivut Tutummista merkeistä käytössäni on nyt Rexonan Maximum Protection, joka jäljittelee toimintaperiaatteiltaan apteekkien myymien Triple Dry -tyyppisiä tuotteita eli tuotetta laitetaan kainaloihin illalla ja teho kestää seuraavankin päivän ajan, vaikka aamulla kävisi suihkussa. Tuote maksaa tuplasti perusrexonan hinnan (ostin omani Hulluilta Päiviltä, joten tarkkaa normaalihintaa en tiedä) mutta olen ollut siihen näillä kesähelteillä varsin tyytyväinen hassun suurta ja kömpelöä pakkausta lukuunottamatta. Tuote on voidemaista, on helppo levittää tasaisena ja ohuena kerroksena ja ei ole pettänyt missään vaiheessa.
Viimeisin loppuun käyttämäni antiperspirantti oli Nivean Black&White roll-on, joka oli toimivuudeltaan muuten perushyvä mutta jätti kyllä lupauksistaan huolimatta valkeita jälkiä mustiin vaatteisiin. BUU! Lisäksi lasipullo on reissuja ajatellen painava ja sitä täytyy varoa (Nivean putelit ovat kaapista syöksyessään tai käsistä livetessään aiheuttaneet kylpyammeen emalointiin useammatkin säröt).
Uusin hankintani on puolestaan Lidlin myymä euron hintainen roll-on antiperspirantti, joka toimii hyvin ja tuoksuu hyvälle (etiketin kuvassa pinkkejä kukkasia tms.). Miinusta siitä, että pallo annostelee nestettä iholle hiukan turhan anteliaasti, jolloin kainaloiden kuivuminen kestää (ei kuitenkaan yhtä kauaa kuin em. Nivean kohdalla) ja ylimääräinen aine "hilseilee" kuivuttuaan pois - mikä näyttää tyhmältä hihattomia paitojen kanssa. Tämä jää siis lähinnä kotiviikonloppukäyttöön ja/tai pitkähihaisten paitojen kanssa käytettäväksi.
Komerossa on useampikin antiperspirantti vielä käyttöönottoa odottelemassa, joten lupaan palata aiheeseen!
keskiviikko 3. elokuuta 2011
iHerbin kosmetiikasta
Edellisestä postauksestani inspiroituneena tutkiskelin, mitä kaikkea kosmetiikkaa olen iHerbistä tilannut (firman kauppaamista tuoksukynttilöistä, gojimarjoista ja kodinpuhdistusaineista olen sentään pysynyt erossa). Ne tuotteet, joita aion tilata jatkossa uudelleenkin ovat seuraavat:
Kalaya Calandrin emuöljy. Emuöljyä markkinoidaan "kaikkeen auttavana" ihmeaineena. Ottamatta sen enempää kantaa muihin tästä emulinnun rasvasta jalostetusta öljystä esitettyihin väitteisiin voin ainakin todistaa, että tämä sopii yövoiteeksi sekaiholle ja ennen kaikkea tämä auttaa äkillisiin ärsytyksiin ja kutinoihin.
Sain taannoin Garnierin uuden Minerals-sarjan (?) antiperspirantista hillittömän kainalokutinan kesken työpäivän mutta onneksi laukussani oli pikkupullo emuöljyä ja kutina oli kymmenessä minuutissa tiessään. Olin tietenkin niin tyhmä, että erehdyin laittamaan samaista antiperspiranttia vielä toisenkin kerran - mutta onneksi emuöljypullo oli lähellä. Tuote on täysin tuoksuton, pullo vain on ehkä hiukan hankala, sillä vaikka todella pienikin määrä riittää, pullo tahtoo purskauttaa ulos määrän, jolla rasvailisi helposti suuremmankin pinta-alan.
Alba Botanica Blaze TerraTints -huulirasva. Tämä oli parin euron hintaisena puhdas heräteostos mutta on osoittautunut vallan kelpo tuotteeksi. Tuotteessa on varsin runsaasti pigmenttiä, joten tämä sopii arkikäyttöön "huuliväriksi". En ole selvittänyt onko tuotteessa mentolia tms. ainetta mutta tietynlainen "raikkaus" tästä leviää huulille levittämisen jälkeen, vaikken mitään pullistavaa efektiä ole havainnutkaan - eikä sellaista edes luvata.
Vartalonhoitopuolelta suosikkini on ollut Nubian Heritage -sarjan sheavoi-vartalovoide. Purkki vaikutti kokoonsa (114 grammaa) nähden hintavalta (10$) mutta koska tuote on todellakin täyttä tavaraa (puhdasta sheavoita, hajustetta ja E-vitamiinia), se on todella riittoisaa. Kiireisiin hetkiin tämä ei sovi, sillä jopa tällaisessa kesäisessä huoneenlämmössä tuote on kiinteää kuin jääkaappikylmä voi mutta kun siitä (kynnellä tai spaattelilla) kaapii lastuja ja hieroo niitä iholle, voide muuttuu notkeaksi, kirjaimellisesti sulaa ihoon ja jättää sen ihanan pehmeäksi. Voidetta saa erituoksuisina vaihtoehtoina. Itse valitsin tuoksun "Frankincense&Myrrh", joka on ärsyttävän kiehtovalla tavalla erilainen tuoksu kuin mitä vartalovoiteisiin yleensä käytetään. Tuoksu kestää iholla pitkään.
Nubian Heritage -sarjalla on myös edullisia (140 grammaa/3$) saippuoita, joista olen ostanut kokeiltavakseni sekä tämän Frankincense&Myrrh- että ruusuvaihtoehdot mutta joita olen ehtinyt kokeilemaan vain pari kertaa. Ainakin iho tuntuu jäävän pehmeämmäksi kuin perinteisten käsisaippuoiden jälkeen eikä ehkä ihmekään, sillä saippuoissakin käytetään sheavoita ja ainakin tuossa ruusuversiossa myös vuohenmaitoa.
Saippuapuolelta olen hankkinut myös tällaista rikkiä sisältävää, epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle sopivaa "Grandpa's" kasvosaippuaa, joka tuntuu varsin toimivalta eikä rikinhaju tunnu häiritsevänä, sitä tuskin huomaa. Ihon täsmäpuhdistukseen hankin Clari-T -puhdistusliuskoja, jotka ovat samanlaisia kuin ainakin Nivean taannoin mainostamat "nenänpuhdistusliuskat". Nämä olivat edullisempia (10kpl/4,60$) kuin Nivean (jos oikein muistan) mutta teholtaan vähintään vastaavia.
iHerbin sivuilta löytyy jatkuvasti päivittyvä lista tilatuimmista tuotteista ja yksi käyttäjien suosikki on tämä Queen Helene -sarjan Mint Julep Masque. Koska tämäkään ei ole hinnalla pilattu (228g/3,80$), ostin tätäkin kokeiltavakseni ja olen kyllä ollut hurjan tyytyväinen.
Tämäkin tuote on tarkoitettu rasvoittuvammalle iholle, sillä tämä sisältää sekä rikkiä että kaoliinia. Naamio on paksua vihertävää tahnaa (eli erittäin riittoisaa) ja iho tuntuu tämän jälkeen puhtaalta ja miellyttävältä. Vaikka tuote tuoksuu nimensä mukaisesti ihanan minttuisalle, tästä jää (ilmeisesti hiusrajaan) hieman rikintuoksua, joten suosittelen käyttämään tätä lähinnä ennen hiustenpesua - tai levittämään hiusrajaa vältellen. Hankin myös saman sarjan kuorintavoiteen (170g/3,40$), joka on ihan pätevä mekaanisesti vaikuttava peruskuorinta. Raekoko on sen verran iso, etten suosittele tätä kovin herkälle iholle.
Viimeisenä vuorossa on sitten tuote, joka aiheuttaa minussa edelleen pelonsekaista kunnioitusta. Tämä Home Health -merkin Blemish Treatment Lotion (118ml/6,40$) on nimittäin todella tujua tavaraa. Vaikuttavana aineena on salisyylihappo (pitoisuus 0,5%) ja tämä hakkaa kyllä kaikki muut satunnaisille näpyille tarkoitetut täsmätuotteet kuten vaikkapa Skin Doctors -sarjan Zit Zapperin.
Neste kuorii ja kuivattaa ihoa niin tehokkaasti, että jopa orastavat hormonaaliset paukamat laantuvat ja tasoittuvat ennen kuin niistä tulee kipeitä ongelmia. Näin tehokkaan aineen kanssa askartelun varjopuoli on vastaavasti se, ettei tätä voi levitellä huolettomasti vanulapulla vaan varoen tähän dipattu pumpulipuikko on huomattavasti parempi ajatus. Olen parin otteeseen unohtanut tämän tehokkuudeen ja tuloksena on ollut melkoinen hilseily. Viikon mittaan iho on toki sitten ollut loistokunnossa mutta hilseilevä iho aiheuttaa sen verran paljon tasapainoilua kuorimis- ja kosteutusaineiden kanssa, ettei se ole ollut aivan sen arvoista. Paksummilla ihoalueilla tätä voi kyllä käyttää suhteellisen huoletta ehkäisemään ihokarvojen sisäänkasvua.
iHerbin ei-kosmetiikka-valikoimasta täytyy mainita tähän loppuun sen verran, että tarjolla on laaja steviatuotevalikoima kalorittomista mutta täysin luonnollisista makeutusaineista kiinnostuneille.
Sain taannoin Garnierin uuden Minerals-sarjan (?) antiperspirantista hillittömän kainalokutinan kesken työpäivän mutta onneksi laukussani oli pikkupullo emuöljyä ja kutina oli kymmenessä minuutissa tiessään. Olin tietenkin niin tyhmä, että erehdyin laittamaan samaista antiperspiranttia vielä toisenkin kerran - mutta onneksi emuöljypullo oli lähellä. Tuote on täysin tuoksuton, pullo vain on ehkä hiukan hankala, sillä vaikka todella pienikin määrä riittää, pullo tahtoo purskauttaa ulos määrän, jolla rasvailisi helposti suuremmankin pinta-alan.
Nubian Heritage -sarjalla on myös edullisia (140 grammaa/3$) saippuoita, joista olen ostanut kokeiltavakseni sekä tämän Frankincense&Myrrh- että ruusuvaihtoehdot mutta joita olen ehtinyt kokeilemaan vain pari kertaa. Ainakin iho tuntuu jäävän pehmeämmäksi kuin perinteisten käsisaippuoiden jälkeen eikä ehkä ihmekään, sillä saippuoissakin käytetään sheavoita ja ainakin tuossa ruusuversiossa myös vuohenmaitoa.
Tämäkin tuote on tarkoitettu rasvoittuvammalle iholle, sillä tämä sisältää sekä rikkiä että kaoliinia. Naamio on paksua vihertävää tahnaa (eli erittäin riittoisaa) ja iho tuntuu tämän jälkeen puhtaalta ja miellyttävältä. Vaikka tuote tuoksuu nimensä mukaisesti ihanan minttuisalle, tästä jää (ilmeisesti hiusrajaan) hieman rikintuoksua, joten suosittelen käyttämään tätä lähinnä ennen hiustenpesua - tai levittämään hiusrajaa vältellen. Hankin myös saman sarjan kuorintavoiteen (170g/3,40$), joka on ihan pätevä mekaanisesti vaikuttava peruskuorinta. Raekoko on sen verran iso, etten suosittele tätä kovin herkälle iholle.
Viimeisenä vuorossa on sitten tuote, joka aiheuttaa minussa edelleen pelonsekaista kunnioitusta. Tämä Home Health -merkin Blemish Treatment Lotion (118ml/6,40$) on nimittäin todella tujua tavaraa. Vaikuttavana aineena on salisyylihappo (pitoisuus 0,5%) ja tämä hakkaa kyllä kaikki muut satunnaisille näpyille tarkoitetut täsmätuotteet kuten vaikkapa Skin Doctors -sarjan Zit Zapperin.
Neste kuorii ja kuivattaa ihoa niin tehokkaasti, että jopa orastavat hormonaaliset paukamat laantuvat ja tasoittuvat ennen kuin niistä tulee kipeitä ongelmia. Näin tehokkaan aineen kanssa askartelun varjopuoli on vastaavasti se, ettei tätä voi levitellä huolettomasti vanulapulla vaan varoen tähän dipattu pumpulipuikko on huomattavasti parempi ajatus. Olen parin otteeseen unohtanut tämän tehokkuudeen ja tuloksena on ollut melkoinen hilseily. Viikon mittaan iho on toki sitten ollut loistokunnossa mutta hilseilevä iho aiheuttaa sen verran paljon tasapainoilua kuorimis- ja kosteutusaineiden kanssa, ettei se ole ollut aivan sen arvoista. Paksummilla ihoalueilla tätä voi kyllä käyttää suhteellisen huoletta ehkäisemään ihokarvojen sisäänkasvua.
iHerbin ei-kosmetiikka-valikoimasta täytyy mainita tähän loppuun sen verran, että tarjolla on laaja steviatuotevalikoima kalorittomista mutta täysin luonnollisista makeutusaineista kiinnostuneille.
tiistai 2. elokuuta 2011
Biotiinista
Kauneuden sanotaan lähtevän sisältä. Tokihan elämäntavoilla on vaikutusta ulkonäköön mutta mielestäni erilaisilla tuubeilla ja putkiloilla tai siis niiden sisällöillä on kyllä nykyisin se merkittävin rooli ulkonäössämme. Joskus kuitenkin tulee tilanteita, että ulkonäölle pitää hankkia lisäboostausta purkista.
Olen käyttänyt biotiinia satunnaisina lyhyinä kuureina jo joskus aikaisemminkin mutta syksyinen, omassa mittakaavassani ärsyttävän massiivinen hiustenlähtö sai aikaan päätöksen hieman sitoutuneemmasta biotiinisuhteesta. Kotimaisten luontaistuotekauppojen ja apteekkien myymillä valmisteiden hinnat vain huitelivat kaksinumeroisissa luvuissa, mikä ei oikein kannustanut ostamaan.
Juurikasvu.org -forumilta löytyi kuitenkin ensiapua tähän ongelmaan, koska keskustelijat kertoivat käyttäneensä menestyksekkäästi ja ilman sen eläimellisempiä sivuvaikutuksia apteekkien eläimille kaupittelemia biotiinivalmisteita, joissa hinta per tabletti -suhde on lähempänä hakemaani. Eli lähdin siltä istumalta apteekkiin. Ja ei, apteekin kassa ei kysynyt, tuleeko tuote kissalle vai hevoselle...
Jokapäiväisen 5 mg:n biotiinipillerin vaikutukset alkoivat näkyä parissa viikossa. Ensin huomasin kynsien ja mm. säärikarvojen kasvun nopeutuneen, sitten edistystä alkoi näkyä ripsissä ja hiusrajassa (ohutta "vauvahiusta" ilmaantui kohtaan, jossa yleensä ei kasva mitään) ja muutamaa kuukautta myöhemmin aloin kuulla kommentteja siitä, miten hiukseni (jotka ovat muutenkin pitkät) ovat kasvaneet. Kävin tasauttamassa latvat huhtikuussa ja vaikka kampaaja tasaili aika reilulla otteella, hiukseni ovat nyt neljä kuukautta kampaajakäynnin jälkeen selvästi pidemmät kuin ennen sitä.
"Eläinbiotiinin" huvetessa ryhdyin kartoittamaan nettikauppojen tarjontaa. Muistin ostaneeni biotiinia joskus hyvinkin edullisesti saksalaisesta luontaistuotekaupasta sillä suunnalla matkustellessani mutta saksalaisten, Suomeen toimittavien nettikauppojen sivuilla hinnat eivät olleetkaan niin edullisia. Yhdysvaltojen suunnalla tilanne oli kuitenkin parempi ja yllättävän moni sikäläinen nettikauppa toimittaa tilaukset Suomeen alhaisemmilla postikuluilla kuin mitä moni suomalainen yritys tässä valtakunnanrajojen sisäpuolella.
Valitsin ostopaikakseni iHerb.comin ja sen runsaasta biotiinivalikoimasta hinta-biotiinipitoisuussuhteeltaan mielestäni parhaimman eli tämän Natrolin tuotteen, jossa biotiinia on 10 mg per tabletti. Purkissa on sata pientä tablettia, annostus yksi päivässä ja hintaa alle seitsemän dollaria. Tilaus tuli neljän dollarin postikuluilla perille hieman päälle viikossa. Tilasin toki muutakin kuin vain tämän purkin, sillä iHerbin valikoimista löytyy myös monenlaista kosmetiikkaa. Niistä lisää myöhemmin.
EU:n arvonlisäalueen ulkopuolelta tilatessa kannattaa pitää mielessä, että jos lähetys jää tulliin, siitä joutuu maksamaan arvonlisäveron, jos arvonlisäveron määrä paketin arvosta (sisällön hinta+postikulut) ylittää 10 euroa. Arvonlisäveron määrä vaihtelee tuoteryhmittäin (tällä hetkellä 23% kosmetiikalle ja ravintolisille/lisäravinteille 13%). Tulli vahvistaa valuutanmuuntokurssit kuukausittain nettisivuillaan. Koska iHerbistä tilaamilleni paketeille on kertynyt varsin nopeasti painoa tuon mainitsemani halvimman postitusvaihtoehdon ylärajaan asti ja koska tilaamani tuotteet ovat olleet edullisia, en ole joutunut asioimaan tullin kanssa mutta nämä asiat on hyvä pitää mielessä.
Lähden nyt kosmetiikkakomerolle käymään läpi parhaita iHerb-löytöjäni ehkä jo seuraavaa postausta varten mutta jos joku on välittömästi pistämässä biotiinitilausta menemään, vinkkaan vielä sen verran, että koodilla ELO783 ensimmäisen iHerb-tilauksen loppusummasta viiden dollarin alennuksen ja että murobbs:n forumilla on hetkittäin hyvinkin informatiivista keskustelua iHerbin myymistä tuotteista; sieltä olen bongaillut paitsi hyviä tuotesuosituksia niin myös tiedon, että inositoli-niminen aine luokitellaan Suomessa lääkkeeksi ja sitä sisältävät valmisteet voivat aiheuttaa ongelmia tullihenkilökunnan käsiin joutuessaan. Kannattaa siis lueskella tuoteselosteet huolella, sillä tuota näyttää olevan melko monissa "iho, hiukset ja kynnet kuntoon" -tyyppisissä valmisteissa.
Olen käyttänyt biotiinia satunnaisina lyhyinä kuureina jo joskus aikaisemminkin mutta syksyinen, omassa mittakaavassani ärsyttävän massiivinen hiustenlähtö sai aikaan päätöksen hieman sitoutuneemmasta biotiinisuhteesta. Kotimaisten luontaistuotekauppojen ja apteekkien myymillä valmisteiden hinnat vain huitelivat kaksinumeroisissa luvuissa, mikä ei oikein kannustanut ostamaan.
Juurikasvu.org -forumilta löytyi kuitenkin ensiapua tähän ongelmaan, koska keskustelijat kertoivat käyttäneensä menestyksekkäästi ja ilman sen eläimellisempiä sivuvaikutuksia apteekkien eläimille kaupittelemia biotiinivalmisteita, joissa hinta per tabletti -suhde on lähempänä hakemaani. Eli lähdin siltä istumalta apteekkiin. Ja ei, apteekin kassa ei kysynyt, tuleeko tuote kissalle vai hevoselle...
Jokapäiväisen 5 mg:n biotiinipillerin vaikutukset alkoivat näkyä parissa viikossa. Ensin huomasin kynsien ja mm. säärikarvojen kasvun nopeutuneen, sitten edistystä alkoi näkyä ripsissä ja hiusrajassa (ohutta "vauvahiusta" ilmaantui kohtaan, jossa yleensä ei kasva mitään) ja muutamaa kuukautta myöhemmin aloin kuulla kommentteja siitä, miten hiukseni (jotka ovat muutenkin pitkät) ovat kasvaneet. Kävin tasauttamassa latvat huhtikuussa ja vaikka kampaaja tasaili aika reilulla otteella, hiukseni ovat nyt neljä kuukautta kampaajakäynnin jälkeen selvästi pidemmät kuin ennen sitä.
"Eläinbiotiinin" huvetessa ryhdyin kartoittamaan nettikauppojen tarjontaa. Muistin ostaneeni biotiinia joskus hyvinkin edullisesti saksalaisesta luontaistuotekaupasta sillä suunnalla matkustellessani mutta saksalaisten, Suomeen toimittavien nettikauppojen sivuilla hinnat eivät olleetkaan niin edullisia. Yhdysvaltojen suunnalla tilanne oli kuitenkin parempi ja yllättävän moni sikäläinen nettikauppa toimittaa tilaukset Suomeen alhaisemmilla postikuluilla kuin mitä moni suomalainen yritys tässä valtakunnanrajojen sisäpuolella.
Valitsin ostopaikakseni iHerb.comin ja sen runsaasta biotiinivalikoimasta hinta-biotiinipitoisuussuhteeltaan mielestäni parhaimman eli tämän Natrolin tuotteen, jossa biotiinia on 10 mg per tabletti. Purkissa on sata pientä tablettia, annostus yksi päivässä ja hintaa alle seitsemän dollaria. Tilaus tuli neljän dollarin postikuluilla perille hieman päälle viikossa. Tilasin toki muutakin kuin vain tämän purkin, sillä iHerbin valikoimista löytyy myös monenlaista kosmetiikkaa. Niistä lisää myöhemmin.
EU:n arvonlisäalueen ulkopuolelta tilatessa kannattaa pitää mielessä, että jos lähetys jää tulliin, siitä joutuu maksamaan arvonlisäveron, jos arvonlisäveron määrä paketin arvosta (sisällön hinta+postikulut) ylittää 10 euroa. Arvonlisäveron määrä vaihtelee tuoteryhmittäin (tällä hetkellä 23% kosmetiikalle ja ravintolisille/lisäravinteille 13%). Tulli vahvistaa valuutanmuuntokurssit kuukausittain nettisivuillaan. Koska iHerbistä tilaamilleni paketeille on kertynyt varsin nopeasti painoa tuon mainitsemani halvimman postitusvaihtoehdon ylärajaan asti ja koska tilaamani tuotteet ovat olleet edullisia, en ole joutunut asioimaan tullin kanssa mutta nämä asiat on hyvä pitää mielessä.
Lähden nyt kosmetiikkakomerolle käymään läpi parhaita iHerb-löytöjäni ehkä jo seuraavaa postausta varten mutta jos joku on välittömästi pistämässä biotiinitilausta menemään, vinkkaan vielä sen verran, että koodilla ELO783 ensimmäisen iHerb-tilauksen loppusummasta viiden dollarin alennuksen ja että murobbs:n forumilla on hetkittäin hyvinkin informatiivista keskustelua iHerbin myymistä tuotteista; sieltä olen bongaillut paitsi hyviä tuotesuosituksia niin myös tiedon, että inositoli-niminen aine luokitellaan Suomessa lääkkeeksi ja sitä sisältävät valmisteet voivat aiheuttaa ongelmia tullihenkilökunnan käsiin joutuessaan. Kannattaa siis lueskella tuoteselosteet huolella, sillä tuota näyttää olevan melko monissa "iho, hiukset ja kynnet kuntoon" -tyyppisissä valmisteissa.
maanantai 1. elokuuta 2011
Philipsin Lumeasta
Ihokarvojen poisto on ärsyttävää puuhaa. Sheivauksen lopputulos on hyvä mutta etenkin kesäisin tuntuu, että sheivaamassa saisi olla jatkuvasti. Epilointi ei ole loppujen lopuksi (mainostajien hienoista lupauksista huolimatta) paljoakaan parempi vaihtoehto, sillä karvat, jotka ovat vasta tulossa ihon pintaan epilointihetkellä, eivät tietenkään lähde mihinkään vaan ilmestyvät esiin pari päivää epiloinnista. Argh.
Kymmenen vuoden epiloinnin jälkeenkään en ole huomannut karvankasvun vähentyneen ainakaan niin paljoa, että olisi aihetta juhlaan. Epilaattori tuntuu myös toisinaan vain katkovan karvoja ja onhan se toki laitteenakin sen verran pelottava, että joissain kohdissa manuaalinen karva kerrallaan tapahtuva pinsetöinti on ollut hitaudestaan huolimatta paras vaihtoehto.
Karvanpoistovoiteet taas eivät joko tehoa kaikkiin karvoihin tai polttavat ihon rikki; kylmävaha ei jaksa vetää kaikkia karvoja mukanaan ja lämminvahan kanssa puuhailu on liian aikaavievää ja sottaista puuhaa. Sokerointikaan ei innosta: kotikeittoiset viritelmät eivät ole onnistuneet ja kaupasta saatavaa valmista massaa en osaa selvästikään käyttää: tarkemmin sanottuna pitää sopivassa käyttönotkeudessa. Hienoja mustelmia sillä olen kyllä saanut aikaiseksi.
Kauneushoitoloiden ja lääkäriasemien tarjoamat laser- ja valoimpulssihoidot taas ovat käsittämättömän hintaisia ottaen huomioon, että hoitokertoja tarvitaan useita, että hoitokertojen välillä epilointi, vahaus ja muut karvat juurineen poistavat menetelmät ovat kiellettyjä ja ettei noillakaan käsittelyillä voida taata, etteikö karvankasvu jatkuisi... kenties hitaampana ja vain paikoitellen mutta ymmärtänette pointtini.
Harkittuani parin vuoden ajan kotikäyttöön tarkoitetun laser- tai valoimpulssilaitteen hankkimista ja netistä käyttäjäkokemuksia luettuani päädyin hankkimaan kesäkuun alussa Stockmannin kanta-asiakastarjouksena olleen Philips Lumea -valoimpulssilaitteen hieman vajaalla viidelläsadalla eurolla. Hinta tuntui alennuksesta huolimatta kovalta mutta perustelin ostoksen itselleni enimmäkseen myönteisillä käyttäjäkommenteilla ja sillä, että vähintään saman verran maksaisi käydä sarja ottamassa ammattilaisten tarjoamia pysyvään karvanpoistoon tähtääviä hoitoja edes kokeiluluontoisesti jollekin alueelle. Lisäksi Lumean valintaa puolsi lampun pitkä käyttöikä (40 000 välähdystä), kun hieman edullisempaan kilpailevan yrityksen vastaavaan laitteeseen lamppuja (à 25€) olisi joutunut hankkimaan aina 1500 painalluksen jälkeen.
Laitteen käyttöohjeista, ominaisuuksista, toimintaperiaatteesta yms. seikoista kiinnostuneiden kannattaa lueskella asioista toisaalta internetistä. Tyydyn toteamaan, että laitteen käyttöönotto oli helppoa: ensin akun lataaminen (ja sillä aikaa käsiteltävän ihoalueen sheivaaminen), sitten virtanapista virta päälle, ylös-alas -kytkimestä sopivan tehon valinta, laitteen kärki tiiviisti ihoa vasten ja vihreän valon syttyessä painallus ja ZÄP! Oranssi leimahdus ja laitteen asettelu seuraavaan kohtaan.
Laite on varsin painava mutta johdottomuus on käytön aikana iso plussa. Koska karvaa ei vielä käsittelyn aikana irtoa, Lumeaa voi käyttää siististi vaikka sohvalla televisiota katsellessa. Akussa riittää tehoa n. 15 minuutin kertakäsittelyyn valitusta tehosta riippuen ja akku latautuu lähes täyteen noin tunnissa. Sillä aikaa voi tehdä jotain muuta - tai jatkaa käsittelyä vaikka seuraavana päivänä. Esimerkiksi kainalon käsittely hoituu minuutissa.
Vaikka kolmen neliösenttimetrin suuruinen "valoalue" tuntuukin esim. pohkeita käsitellessä naurettavan pieneltä (tai pohkeet suurilta...) niin luisevammissa kohdissa, kuten polvien alueella, valopään asettelu iholle voi viedä hieman aikaa. Valoaukko on nimittäin ympäröity pienillä painikkeilla, joista jokaisen täytyy olla tiiviisti ihoa vasten ennen kuin vihreä "Ready"-valo syttyy. Tämä on tietenkin turvallisuuden kannalta olennaista mutta hetkittäin hieman turhauttavaa.
Laitetta mainostetaan kivuttomana tapana hankkiutua eroon häiritsevistä ihokarvoista. Kipukynnykseni on käsittääkseni aivan normaali eikä esim. säärien epilointi ole koskaan tuottanut ongelmia mutta joitain tiettyjä kohtia käsitellessäni valoimpulssi on tuntunut kohtuullisen epämiellyttävältä, vaikka polttava tunne meneekin ohi sekunnin murto-osassa. Haluan myös korostaa sitä, ettei tämän jälkeen iho edes punoita hilseilystä, haavoista, mustelmista tms. puhumattakaan.
Osittain kipu johtuu siitä, että käytän laitetta urhoollisesti suurimmalla mahdollisella teholla (5), jota käyttöohjekin toki minulle suosittelee (hyvin vaalea iho, hyvin tummat karvat) ja jonka laitteeseen nettikeskusteluissa skeptisemminkin suhtautuvat uskovat olevan joulemäärältään riittävän tehokas ainakin jonkinasteisten tulosten saavuttamiseksi. Toiseksi voimakkaimmalla teholla (4) käyttö on selvästi kivuttomampaa mutta taidan olla jo alistunut kärsimään kauneuden - tai ainakin karvattomuuden - vuoksi. Koska kaupallisten palveluntarjoajien IPL-laitteissa tehoa on vielä enemmän, voin vain kuvitella, miltä käsittely etenkin "aremmille alueille" niitä käyttäen tuntuisi.
Laitteen mukana seuraa siis taulukko, josta voi katsoa ihonsa ja karvojensa väriin sopivat tehoalueet. Laite ei toimintaperiaatteensa vuoksi sovi runsaspigmenttiselle (ei siis myöskään ruskettuneelle) iholle eikä tehoa siksi myöskään vaaleisiin karvoihin. Epilaattori yms. perinteiset menetelmät eivät siis valitettavasti tule täysin poistumaan allekirjoittaneenkaan käytöstä mutta muuten olen tähän laitteeseen todella tyytyväinen.
Ideana on, että ensimmäisten kahden kuukauden ajan laitetta käytetään kahden viikon välein ja sen jälkeen tulosten säilyttämiseksi (eli karvojen lepovaiheessa pitämiseksi) sääriin neljän ja muille alueilla kahden viikon välein tai harvemmin, karvojen kasvuvauhdin mukaan. Omalla kohdallani tuloksia näkyi jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen eli uutta karvaa kasvoi jonkin verran vähemmän ja nyt kahden kuukauden jälkeen elämäni on helpottunut selvästi.
Uutta karvaa kasvaa aiempaan verrattuna todella vähän ja sekin niin hitaasti, että sheivailu on enemmänkin viikottaista kuin päivittäistä. Lisäksi olen päässyt kokonaan eroon sisäänkasvavista karvoista ja niiden jättämistä jäljistä; ongelma, johon kovasti kehuttu Skin Doctorsin Ingrow Go -nestekään ei juuri auttanut.
Vaikka ihon käsittely tällä laitteella onkin sheivaamista tai epilointia hitaampaa, pidempään pysyvät tulokset tekevät sen, että karvanpoistoon viikkotasolla kuluva aika on kokonaisuutena selvästi lyhentynyt ja tulee todennäköisesti tulevien käsittelykertojen myötä lyhenemään vielä tästäkin. Parasta on kuitenkin se, että sileästä ihosta saa nauttia pitkään eikä esimerkiksi mökkeillessä tarvitse miettiä, missä ja miten kainalonsa siisteiksi.
Kymmenen vuoden epiloinnin jälkeenkään en ole huomannut karvankasvun vähentyneen ainakaan niin paljoa, että olisi aihetta juhlaan. Epilaattori tuntuu myös toisinaan vain katkovan karvoja ja onhan se toki laitteenakin sen verran pelottava, että joissain kohdissa manuaalinen karva kerrallaan tapahtuva pinsetöinti on ollut hitaudestaan huolimatta paras vaihtoehto.
Karvanpoistovoiteet taas eivät joko tehoa kaikkiin karvoihin tai polttavat ihon rikki; kylmävaha ei jaksa vetää kaikkia karvoja mukanaan ja lämminvahan kanssa puuhailu on liian aikaavievää ja sottaista puuhaa. Sokerointikaan ei innosta: kotikeittoiset viritelmät eivät ole onnistuneet ja kaupasta saatavaa valmista massaa en osaa selvästikään käyttää: tarkemmin sanottuna pitää sopivassa käyttönotkeudessa. Hienoja mustelmia sillä olen kyllä saanut aikaiseksi.
Kauneushoitoloiden ja lääkäriasemien tarjoamat laser- ja valoimpulssihoidot taas ovat käsittämättömän hintaisia ottaen huomioon, että hoitokertoja tarvitaan useita, että hoitokertojen välillä epilointi, vahaus ja muut karvat juurineen poistavat menetelmät ovat kiellettyjä ja ettei noillakaan käsittelyillä voida taata, etteikö karvankasvu jatkuisi... kenties hitaampana ja vain paikoitellen mutta ymmärtänette pointtini.
Harkittuani parin vuoden ajan kotikäyttöön tarkoitetun laser- tai valoimpulssilaitteen hankkimista ja netistä käyttäjäkokemuksia luettuani päädyin hankkimaan kesäkuun alussa Stockmannin kanta-asiakastarjouksena olleen Philips Lumea -valoimpulssilaitteen hieman vajaalla viidelläsadalla eurolla. Hinta tuntui alennuksesta huolimatta kovalta mutta perustelin ostoksen itselleni enimmäkseen myönteisillä käyttäjäkommenteilla ja sillä, että vähintään saman verran maksaisi käydä sarja ottamassa ammattilaisten tarjoamia pysyvään karvanpoistoon tähtääviä hoitoja edes kokeiluluontoisesti jollekin alueelle. Lisäksi Lumean valintaa puolsi lampun pitkä käyttöikä (40 000 välähdystä), kun hieman edullisempaan kilpailevan yrityksen vastaavaan laitteeseen lamppuja (à 25€) olisi joutunut hankkimaan aina 1500 painalluksen jälkeen.
Laite on varsin painava mutta johdottomuus on käytön aikana iso plussa. Koska karvaa ei vielä käsittelyn aikana irtoa, Lumeaa voi käyttää siististi vaikka sohvalla televisiota katsellessa. Akussa riittää tehoa n. 15 minuutin kertakäsittelyyn valitusta tehosta riippuen ja akku latautuu lähes täyteen noin tunnissa. Sillä aikaa voi tehdä jotain muuta - tai jatkaa käsittelyä vaikka seuraavana päivänä. Esimerkiksi kainalon käsittely hoituu minuutissa.
Vaikka kolmen neliösenttimetrin suuruinen "valoalue" tuntuukin esim. pohkeita käsitellessä naurettavan pieneltä (tai pohkeet suurilta...) niin luisevammissa kohdissa, kuten polvien alueella, valopään asettelu iholle voi viedä hieman aikaa. Valoaukko on nimittäin ympäröity pienillä painikkeilla, joista jokaisen täytyy olla tiiviisti ihoa vasten ennen kuin vihreä "Ready"-valo syttyy. Tämä on tietenkin turvallisuuden kannalta olennaista mutta hetkittäin hieman turhauttavaa.
Laitetta mainostetaan kivuttomana tapana hankkiutua eroon häiritsevistä ihokarvoista. Kipukynnykseni on käsittääkseni aivan normaali eikä esim. säärien epilointi ole koskaan tuottanut ongelmia mutta joitain tiettyjä kohtia käsitellessäni valoimpulssi on tuntunut kohtuullisen epämiellyttävältä, vaikka polttava tunne meneekin ohi sekunnin murto-osassa. Haluan myös korostaa sitä, ettei tämän jälkeen iho edes punoita hilseilystä, haavoista, mustelmista tms. puhumattakaan.
Osittain kipu johtuu siitä, että käytän laitetta urhoollisesti suurimmalla mahdollisella teholla (5), jota käyttöohjekin toki minulle suosittelee (hyvin vaalea iho, hyvin tummat karvat) ja jonka laitteeseen nettikeskusteluissa skeptisemminkin suhtautuvat uskovat olevan joulemäärältään riittävän tehokas ainakin jonkinasteisten tulosten saavuttamiseksi. Toiseksi voimakkaimmalla teholla (4) käyttö on selvästi kivuttomampaa mutta taidan olla jo alistunut kärsimään kauneuden - tai ainakin karvattomuuden - vuoksi. Koska kaupallisten palveluntarjoajien IPL-laitteissa tehoa on vielä enemmän, voin vain kuvitella, miltä käsittely etenkin "aremmille alueille" niitä käyttäen tuntuisi.
Laitteen mukana seuraa siis taulukko, josta voi katsoa ihonsa ja karvojensa väriin sopivat tehoalueet. Laite ei toimintaperiaatteensa vuoksi sovi runsaspigmenttiselle (ei siis myöskään ruskettuneelle) iholle eikä tehoa siksi myöskään vaaleisiin karvoihin. Epilaattori yms. perinteiset menetelmät eivät siis valitettavasti tule täysin poistumaan allekirjoittaneenkaan käytöstä mutta muuten olen tähän laitteeseen todella tyytyväinen.
Ideana on, että ensimmäisten kahden kuukauden ajan laitetta käytetään kahden viikon välein ja sen jälkeen tulosten säilyttämiseksi (eli karvojen lepovaiheessa pitämiseksi) sääriin neljän ja muille alueilla kahden viikon välein tai harvemmin, karvojen kasvuvauhdin mukaan. Omalla kohdallani tuloksia näkyi jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen eli uutta karvaa kasvoi jonkin verran vähemmän ja nyt kahden kuukauden jälkeen elämäni on helpottunut selvästi.
Uutta karvaa kasvaa aiempaan verrattuna todella vähän ja sekin niin hitaasti, että sheivailu on enemmänkin viikottaista kuin päivittäistä. Lisäksi olen päässyt kokonaan eroon sisäänkasvavista karvoista ja niiden jättämistä jäljistä; ongelma, johon kovasti kehuttu Skin Doctorsin Ingrow Go -nestekään ei juuri auttanut.
Vaikka ihon käsittely tällä laitteella onkin sheivaamista tai epilointia hitaampaa, pidempään pysyvät tulokset tekevät sen, että karvanpoistoon viikkotasolla kuluva aika on kokonaisuutena selvästi lyhentynyt ja tulee todennäköisesti tulevien käsittelykertojen myötä lyhenemään vielä tästäkin. Parasta on kuitenkin se, että sileästä ihosta saa nauttia pitkään eikä esimerkiksi mökkeillessä tarvitse miettiä, missä ja miten kainalonsa siisteiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)