perjantai 26. elokuuta 2011

Ripsiväreistä

Vaikka olenkin löytänyt "vakiotuotteeni" varsin monessa tuoteryhmässä, olen ripsivärien suhteen jatkuvasti "haku päällä" ja olen 20 vuotta kestäneen meikkausvaiheeni aikana ostanut samaa ripsiväriä vain kahdesti. Tähän on tietysti syypää myös kosmetiikkateollisuus, joka syytää markkinoille aina vain uusia ja uusia tuotteita, joilla ripsien luvataan komistuvan vielä pidemmiksi ja tuuheammiksi kuin aikaisemmin myynnissä olevilla tuotteilla. Kuulkaa lukijat: ainoat oikeasti havaitsemani innovaatiot tässä 20 vuoden aikana ovat olleet seuraavat:
  • vain tietynlämpöisellä vedellä ripsistä irtoavat mascarat (esim. Kanebo/Sensai)
  • "kumiharjat" mascaroissa
  • motoroidut mascarat (näistä itselläni ei ole kokemusta)
Muistelen edelleen haikeudella yläasteaikaista Anytimen ripsaria, joka sisälsi niin paljon pitkiä mustia irtokuituja, että sillä oli mahdollista meikata huikeat räpsyripset. No, siinäpä se poistui markkinoilta, kuten moni muukin hyvä tuote kuten Max Factorin vedenkestävä ripsiväri, joka oli myös täydellisen smudgeproof ja siksi mitä sopivin herkkäitkuiselle teinitytölle.

Ehdottomia pohjanoteerauksia ovat olleet halpojen (kivojen luomiväripalettien vuoksi ostettujen) meikkisettien mukana tulleet ei-tunnettua-brändiä-edustavat mascarat, jotka ovat olleet koostumukseltaan ohuita ja vetisiä harvakarvaisine harjoineen. Myös se Maybellinen pinkki-vihreähylsyinen ripsiväri on juu kokeiltu... ei toimi, ei.
Kun ripset ovat mitä suomalaisilla yleensäkin eli tummat mutta eivät kovin pitkät eivätkä kovin tuuheat, mieli tekee kuitenkin uskoa siihen, että jostain löytyisi se täydellinen ripsiväri, jossa yhdistyisivät juuri minun ripsilleni sopiva harja, massan koostumus ja kestävyys yhdistettynä tietysti helppoon poistettavuuteen. Lisäksi olisi mukavaa, että ripsivärin ominaisuudet kestäisivät samoina koko sen käyttöiän: jotkut ovat olleet "tuoreina" liian kosteita toimiakseen mutta auttaneet loihtimaan kerrassaan tekoripsien veroiset räpsyttimet parin viikon ajan - ennen totaalista kuivahtamistaan.

Se ainoa ripsiväri, jota olen ostanut toistamiseen on Sensain 38:n Thickening. Se ei ole täydellinen mutta siinä yhdistyy monia sellaisia tekijöitä, jotka tekevät siitä luottotuotteen: harja on (valmiiksi, itse taivuttelematta) kaareva, sen kärki kapenee tarkkaan työskentelyyn sopivaksi, massa ei ole liian löysää, parhaimillaan ripsistä tulee todella kauniit (tuuheutuksen lisäksi tämä antaa myös pituutta) ja kestävyys on kohtuullisen hyvä. Sanon kohtuullisen hyvä, koska jos bileet jatkuvat aamupäivään, väri alkaa kyllä murentua poskille. Poistaminen vaatii tietysti lämmintä vettä ja liottelua, minkä koen hieman rasittavaksi, joten arkikäyttöön tämä ei oikein mielestäni sovellu - sadepäiviä lukuunottamatta.


Ripsiväri, jolla olisi hyvät edellytykset loistotuotteeksi on ollut L'Oréalin Beauty Tubes eli se punavalkoinen kaksipäinen/-harjainen pakkaus, jonka toisessa päässä on valkea pohjustustuote ja toisessa päässä varsinainen musta ripsiväri. Tällä saa näyttävät ripset ja kestävän lopputuloksen, joka on kuitenkin helppo poistaa vedellä (lämpötilalla ei väliä) eli käytännössä 30 sekunnin "vettä silmille"-huljuttelun jälkeen ripsiväri lähtee irti liuskoina. Tähän tuotteeseen liittyy kuitenkin kaksi ongelmaa: Miksi pohjustustuotteen pitää olla valkoista? Väri kuivuu ripsiin harmahtavana kerroksena enkä tunnu ikinä saavan peitettyä harmautta sataprosenttisen tarkasti varsinaisella ripsivärillä. Eikö noita erillisiä tuotteita voitaisi yhdistää yhdeksi ja samaksi massaksi?

Toinen ongelma liittyy pakkaukseen: molempien tuubien (ostin siis tuplapakkauksen) kanssa on sama juttu eli valkean pohjustustuotteen määrää harjassa säätelevä "rengas" tms. siellä putkilon sisällä ei tahdo kestää paikoillaan vaan harja tulee toisinaan tuubista aivan möhnäisenä. Koska pohjustusaineen peittelyssä on muutenkin ongelmaa, en todellakaan uskalla lähteä viedä pohjustustuotetta pursuavaa harjaa lähellekään ripsiäni vaan joudun puhdistelemaan harjaa ja sen seurauksena tuotetta menee harmittavan paljon hukkaan. Ja jossain vaiheessa jotain loksahtaa tuubin sisällä kohdalleen ja harja tulee putkilosta sen näköisenä kuin harjan kuuluukin. Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa säilyttämällä mascaraa milloin vaaka- ja milloin pystyasennossa mutta säilytysasennolla ei tunnu olevan vaikutusta, vaikka jossain vaiheessa vaakataso ehtikin vaikuttaa lupaavalta asennolta.

Suosikkimascarani arkikäytössä on tällä hetkellä Maybellinen Lash Stiletto, tarkemmin ottaen sen (myös) tuuheuttava versio. Ensimmäisenä markkinoille tullut "perus"-Lash Stiletto oli mielestäni kelpo tuote etenkin elinkaarensa loppuvaiheessa, kun se alkoi kuivahtaessaan myös tuuheuttaa ripsiä ja tästä uudemmasta versiosta olen kyllä pitänyt kovasti. Toki niin tämän kuin muidenkin ripsivärien kanssa tuntuu olevan aina ihan päivästä kiinni miten näyttävän lopputuloksen saa aikaiseksi (eli paljonko ripsillä on muun meikkaamisen seurauksena esimerkiksi puuteria, luomiväriä, nesterajausväriä...) mutta yleisesti ottaen saan tällä nopeasti haluamani "arkiripset" ja "bileripsien" saavuttamiseen ei tarvita paljoakaan lisätyötä. Edellä mainituista ripsiväreistä poiketen tämän poistamiseen ei tarvita mitään erityisiä kikkailuja mutta aivan normaalista vesiliukoisuudestaan huolimatta tämä on kestänyt hyvin ripsissä pidemmissäkin bileissä ja villimmässäkin menossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti