tiistai 30. elokuuta 2011

Vartalonhoidosta

Kesä on ilmeisesti ohi ja sen myötä nihkeät ja hikiset olotilatkin, ainakin toivon näin. Kun tähän vielä lisää sen, että ajattelin pitää kesän mässyttelyjen jälkeen kolmisen viikkoa kurinpalautusta Dukan-dieetin avulla kesän aikana kaapissa oudon kireiksi muuttuneiden housujen takia, vartalonhoitokin alkaa taas olla ajankohtaista.

Dukanista ensin lyhyesti sen verran, että ideana on syödä ensin tietty ajanjakso (jonka pituus riippuu siitä, paljonko painoa olisi tarkoitus pudottaa, käytännössä 1-10 päivää) pelkkiä vähärasvaisia ja vähähiilihydraattipitoisia liha/kala- ja maitotuotteita. Lisäksi päivittäin tulisi ottaa jotain monivitamiinivalmistetta sekä hieman leseitä, jottei vitamiininpuutos tai ummetus pääsisi iskemään. Tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen siirrytään syömään aina tietyn ajanjakson (1-5 päivää) verran sekä vähähiilihydraattisia kasviksia (kurkku, salaatti jne.) että edellä mainittuja liha-/kala- ja maitotuotteita ja sen jälkeen syödään vastaavanmittainen  aika taas"pelkkiä protskuja" samoilla säännöillä kuin ykkösvaiheessakin. Kun tavoitepaino on saavutettu, dieetti jatkuu vielä 10 päivää jokaista pudotettua kiloa kohden niin, että elimistö ehtii tottua uuteen painoon. Tässä kolmannessa vaiheessa ruokavalioon saa lisätä rajoitetusti hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita. Viimeisessä vaiheessa (=loppuelämä) saa syödä "mitä vain" mutta kerran viikossa tulisi pitää 1. vaiheen sääntöjen mukainen proteiinipäivä.

Vaikka pudotettavaa ei liene paljoa, ehkä kolme kiloa (en harrasta vaa'alla käymistä), innostuin jatkamaan 1. vaihetta peräti viiden päivän ajan, koska ruokavalion noudattaminen oli kovin helppoa. Tässä dieetissähän ei tarvitse laskea pisteitä eikä mittailla grammoja vaan proteiinipitoisia ruokia saa syödä niin paljon kuin tahtoo. Perustin siis jääkaappiin "sallittujen ruokien" hyllyn ja täytin sen rahkalla, raejuustolla, 5-prosenttisilla juustoilla, kevyillä leikkeleillä, kananmunilla ja tuoreilla kalkkuna- ja broilerifileillä. Proteiinipitoinen ykkösvaihe sai nesteet liikkeelle ja nyt kun takana ovat nuo viisi ykkösvaiheen päivää ja kaksi päivää kakkosvaihetta (valitsin rytmikseni sen, että joka toinen päivä pelkkiä proteiineja ja joka toinen päivä myös kasviksia) eli yhteensä viikko, vaatteet tuntuvat jo väljemmiltä päällä.

Kaksi viikkoa siis vielä edessä ja tämä ensimmäinen viikko on kyllä sujunut niin helposti, että eivätköhän kaksi seuraavaa mene "samoilla eväillä", kirjaimellisesti. Vaikka ruokamääriä ei ole rajoitettu, proteiini pitää nälän hyvin poissa ja tietysti myös (laiska kokki kun olen) yksitoikkoinen ruokavaliokin tekee sen, että välillä olen syönyt vain velvollisuudentunnosta pitääkseni aineenvaihdunnan käynnissä. Esim. tänään söin kaksi purkillista rahkaa, kaksi broilerin ohutleikettä pannulla paistettuina, muutaman viipaleen kevytjuustoa ja purkillisen raejuustoa. Varsinaisia retkahduksia ei ole sattunut (tietyt synttärikahvit olivat tiedossa jo etukäteen ja joskus vain on helpompi ottaa ja syödä pieni pala kakkua kuin joutua selittelemään, miksi on normaalipainoisuudestaan huolimatta dieetillä) ja tuskin repsahduksia sattuukaan; ajoitin tämän kuurin tarkoituksella ajankohtaan, jossa ei ole matkoja eikä (em. synttäreitä lukuunottamatta) juhlia. Tämä näistä dieettijutuista; Dukan-dieetistä kiinnostuneiden kannattaa etsiä lisätietoja netistä (niillä eväillä minäkin menen) tai hankkia aiheesta kertova kirja.

Ja mitä tekemistä dieetillä nyt sitten olikaan vartalonhoidon kanssa? Tietysti se, että ainakin omasta mielestäni "sopivankokoista" vartaloa on paljon hauskempi kuoria ja rasvailla  ja varsinkin nyt, kun Philipsin Lumea on lähestulkoon vaimentanut karvankasvun, vartalonhoitorituaalit pääsee aloittamaan aiempaa nopeammin.

Olen kokeillut muutamia vartalonkuorintavoiteita mutta en ole koskaan oikein päässyt niiden kanssa sinuiksi. En ole ensinnäkään kovin notkea, joten joidenkin kohtien kuoriminen on todella hankalaa ja toisekseen kylpyhuoneessa tulee nopeasti kylmä suihkun alta poistuessa mutta voiteella kuoriminenhan ei onnistu suihkun alla, sillä vesi huuhtelee voiteet mennessään. Lisäksi inhoan siivoilla kuorintavoiteesta jääneitä rakeita suihkun jälkeen, etenkin kun vartalokuorinnoissa raekoko on yleensä ällistyttävän suuri. Viime vuosina olen käyttänyt vartalonkuorintavoiteina vain kasvoille tarkoitettuja kuorintavoiteita, jotka ovat osoittautuneet kasvoille sopimattomiksi.

Varsinaisten kuorintatuotteiden sijaan käytänkin siis kuorintavälineitä eli luonnonkuidusta tehtyjä karheita sieniä/rukkasia sekä parinkymmenen sentin pituisella varrella varustettua harjaa, jolla yllän myös selkään. Tietysti näidenkin suhteen tuli ensin tehtyä pari virheostosta: kaupassa miellyttävältä tuntuva pinta muuttuu lämpimän veden ja suihkusaippuan yhteisvaikutuksesta lössöksi ja tehottomaksi, joten muiden paitsi herkkäihoisten kannattaa ostaa rohkeasti karhea sieni ja jäykähköharjaksinen harja. Irrotettavat harjanvarret ovat myös omiaan aiheuttamaan turhautumista: harja on joko kiinni niin tiukasti, ettei sitä saa saippuaisilla käsillä irti varrestaan tai sitten harja on kiinni niin löysästi, että se lentää päin kaakeleita. Mukavaa sienellä tai harjalla kuoriessa on se, että ihon kunnon mukaan lisukkeeksi voi valita enemmän tai vähemmän pesevän suihkugeelin tai vaikka perusvoiteen tai (vartalo-)öljyn.

Suihkun yhteydessä (mielellään kylvyn jälkeen) tehdyn kuorinnan (yritän muistaa kuoria vartalon ihoa kerran viikossa mutta kesällä kylpyammeen jäätyä vähemämälle käytölle kuoriminenkin unohtui) jälkeen on sitten mukava rasvailla ihoa. En ole löytänyt vartalovoiteista mitään ehdotonta suosikkia mutta toisaalta kriteerinikin ovat varsin vaatimattomat. Voiteen pitää tuoksua miellyttävälle, imeytyä nopeasti ja olla jättämättä tahmeaa pintaa. Lisäksi pidän etenkin talviaikaan enemmän vartalovoi-tyyppisistä tuotteista kuin suihkeista, lotioneista tai milkeistä mutta harmillisen usein "vartalovoina" myyty tuote onkin koostumukseltaan juoksevaa tavaraa. Jopa saman sarjan sisällä vartalovoiden koostumus voi olla hyvinkin erilainen.

Tavoitteenani olisi nyt myös hoitaa kuntoon kesän aikana sääriin kertyneiden naarmujen ja hyttysenpuremien jättämät jäljet. Tähän tarkoitukseen olen joskus hankkinut E-vitamiinia ja kalanmaksaöljyä (?) sisältävää seerumia, joka on pahasta hajustaan huolimatta ollut kohtuullisen tehokas tuote arpien yms. parantumisen edistämisessä. Ajattelin nyt käyttää tuon seerumin loppuun ja jatkaa sen jälkeen mahdollisesti vielä näkyvien jälkien hoitoa emuöljyn kanssa, kun se nyt kerran tuntuu iho-ongelmiin tehoavan - ja ainakin se on tuoksutonta!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti