Hieman blogin varsinaisen aiheen vierestä tällä kertaa - mutta vain lyhyesti.
Aina silloin tällöin kauneutta (?) hoitaessa tulee mieleen tuo vanha sanonta kauneuden vuoksi kärsimisestä ja sen kannattavuudesta. Onneksi asiat ovat helpottuneet ajan mittaan, kun aineet ja tekniikat ovat kehittyneet ja kun joistain toimenpiteistä on tullut rutiinia, ihokin on kenties tottunut.
Kärsiminen tulee sanana mieleen nykyisin lähinnä valoimpulssilaitteen kanssa puuhaillessa (se polttava tunne on joillain ihoalueilla varsin epämiellyttävä), tehokasta glykolihappovoidetta käyttäessä (vaikka "haluan raapia kasvoni irti"-tunne kestääkin vain parin minuutin ajan) ja ehkä nenän alle ilmaantunutta näppylää puristaessa. Epilointi ei onneksi tunnu enää miltään (paitsi tylsältä) eikä kulmien nyppiminenkään enää tuo kyyneliä silmiin.
Onko teillä kärsimystä aiheuttavia kauneudenhoitorutiineja, joko kivun tai tylsyyden takia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti